Venäjän talouskehitys on tasaantunut heikon alkuvuoden jälkeen

BKT-kehityksen suuntaa heijasteleva viiden keskeisen toimialan (maatalous, teollisuustuotanto, rakentaminen, rahtikuljetukset sekä tukku- ja vähittäiskauppa) tuotannon yhteenlaskettu määrä kasvoi maalis-huhtikuussa noin 2 % vuotta aiemmasta, kun se tammi-helmikuussa supistui lähes 3 % vuotta aiemmasta. Venäjän talousministeriö arvioi, että BKT kasvoi huhtikuussa 1,3 % vuotta aiemmasta. Heikon alkuvuoden seurauksena BKT ei tammi-huhtikuussa kasvanut käytännössä lainkaan vuotta aiempaan verrattuna.   

Talouden sisällä kehitys on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaa. Investoinnit ovat supistuneet tänä vuonna jyrkästi, mikä on heijastunut rakentamiseen ja monien investointitavaroiden tuotantoon. Yksityinen kulutus on sitä vastoin pysynyt kasvussa ja tukenut kulutusvetoisten alojen, kuten elintarviketeollisuuden tuotantoa. Myös valtion menoja on lisätty alkuvuonna jälleen ripeään tahtiin. Samalla sotaan kytkeytyvien jalostusteollisuuden alojen kasvu on pysynyt vahvana. 

Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:lle odotetaan edelleen vaimeaa kasvua tälle ja ensi vuodelle. Venäjän talousministeriö rukkasi BKT-ennustettaan rajusti alaspäin ja odottaa kasvun jäävän tänä vuonna vain 0,4 prosenttiin. Myös OECD:n tuoreessa ennusteessa BKT:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna 0,5 %. Useimmat muut kansainväliset ennustelaitokset ennakoivat Venäjän BKT:n kasvun pysyvän 1 prosentin tuntumassa tänä ja ensi vuonna.    

Investoinnit ovat supistuneet jyrkästi 

Rosstatin alustavien tietojen mukaan investoinnit kiinteään pääomaan supistuivat tammi-maaliskuussa peräti 14 % vuotta aiemmasta. Investoinnit kasvoivat aiempina vuosina melko nopeasti, mutta viime kuukausina niissä on tapahtunut äkkijarrutus. Näin raju pudotus investoinneissa on nähty viimeksi kansainvälisen finanssikriisin seurauksena vuonna 2009. Investoinnit ovat supistuneet lähes kaikilla toimialoilla voimakkaasti. Muutamia poikkeuksia ovat julkishallinnon ja maanpuolustuksen palvelut, rahoitus- ja vakuutusala, ilmailu- ja avaruusala sekä turismipalvelut.   

Investointien rahoitus on vaikeutunut huomattavasti. Investointeja on viime vuosina rahoitettu entistä enemmän yritysten omista varoista. Tammi-maaliskuussa yritysten yhteenlaskettu tulos supistui 26 % vuotta aiemmasta. Alkuvuonna 37 % yrityksistä tuotti tappiota. Tappiollisten yritysten osuus on tänä vuonna noussut jopa hieman suuremmaksi kuin koronapandemian aikana vuonna 2020. Myös yritysten verotusta on kiristetty. Viime vuonna korotettiin voittoveroa ja tällä hetkellä yrityksille valmistellaan jälleen uutta windfall-veroa, joka tulisi maksettavaksi tänä vuonna. Yritysten lainakustannukset ovat myös korkeat, sillä keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan verkkaisesti. Pankkiluottojen osuus investointien rahoituksesta onkin vähentynyt viimeisen vuoden aikana.     

Kyselytutkimuksissa yritysten odotukset tulevista investoinneista ovat myös heikentyneet selvästi. Kysyntänäkymät ovat synkentyneet ja kapasiteetin käyttöaste on monilla aloilla laskenut huomattavasti.

Tuotantopuolella investointien heikko kehitys on heijastunut etenkin rakentamiseen. Rakentaminen supistui edelleen huhtikuussa 5 % vuotta aiemmasta. Tammi-huhtikuussa pudotusta kertyi 8 %. Tuotanto supistui huhtikuussa myös useimmilla teollisuustoimialoilla lukuun ottamatta sotaan kytkeytyvää jalostusteollisuutta. 

Kulutus on edelleen tukenut taloutta 

Kulutus näyttää jälleen piristyneen viime kuukausina alkuvuoden vaatimattomamman kehityksen jälkeen. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi yli 6 % vuotta aiemmasta sekä maalis- että huhtikuussa. Palvelujen kasvu on pysynyt vakaana koko alkuvuoden 3 %:n tuntumassa. Kasvu on ollut ripeää mm. telekommunikaatio- ja digitaalisissa palveluissa sekä kulutuselektroniikan ja kodinkoneiden korjaus- ja huoltopalveluissa. Myös Sberbankin julkaisema kulutusmenoja kuvaava indikaattori on kehittynyt hyvin samansuuntaisesti ja viittaa kulutusmenojen kääntyneen jälleen kasvuun viime kuukausina alkuvuoden notkahduksen jälkeen.    

Työttömyysaste on pysynyt historiallisissa pohjalukemissaan ja palkkojen nousu on kiihtynyt jälleen alkuvuonna. Tammi-maaliskuussa keskimääräinen reaalinen kuukausipalkka kasvoi 9 % vuotta aiemmasta ja reaaliset käytettävissä olevat tulotkin lähes 2 % vuotta aiemmasta. Keskuspankin kyselyssä yritykset kuitenkin ennakoivat henkilöstönsä määrän ja palkkamenojensa kasvun hidastuvan selvästi tulevina kuukausina.   

Korkea öljyn hinta pönkittää Venäjän vienti- ja verotuloja 

Talouden elpymistä viime kuukausina on osaltaan tukenut Iranin sodan jatkuessa korkeana pysynyt öljyn maailmanmarkkinahinta. Korkea öljyn hinta on lisännyt Venäjän vienti- ja budjettituloja huomattavasti alkuvuoteen verrattuna. Venäjän öljynvientiä ovat helpottaneet myös Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian viime aikoina myöntämät väliaikaiset helpotukset venäläiseen öljyyn kohdistuviin pakotteisiin.  

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli huhtikuussa jo 95 dollaria tynnyriltä, vaikka venäläisen öljyn alennus suhteessa verrokkilaatuihin pysyi edelleen noin 25 dollarissa tynnyriltä. IEA laskee alennuksen suhteessa North Sea Dated -öljyn hintaan, joka kuvaa toteutuneita öljytoimituksia. IEA arvioi raakaöljyn vientimäärän hieman kasvaneen huhtikuussa maaliskuuhun verrattuna, kun taas öljyjalosteiden vientimäärä supistui. Venäjä on rajoittanut öljyjalosteiden vientiä niiden saatavuuden turvaamiseksi ja hintojen nousun hillitsemiseksi kotimarkkinoilla.

IEA:n arvion mukaan Venäjä sai öljyvientituloja noin 19 mrd. sekä maalis- että huhtikuussa, mikä on lähes kaksinkertainen summa vuoden ensimmäisiin kuukausiin verrattuna. Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan öljyn kaivannaisverosta kertyneet budjettitulot olivat toukokuussa lähes kolminkertaiset vuoden alkukuukausiin verrattuna. Markkinoilla öljyn hinnan odotetaan vähitellen laskevan, mutta tilanteeseen liittyy edelleen huomattavasti epävarmuutta. Kesäkuun alussa futuurimarkkinat ennakoivat Brent-öljyn hinnan tulevan olemaan keskimäärin 90 dollaria tynnyriltä tämän vuoden toisella puoliskolla.

Valtion menoja on lisätty jälleen voimakkaasti

Öljyn hinnannousu on kohentanut valtion rahoitustilannetta, mutta heikon alkuvuoden vuoksi federaatiobudjetin öljy- ja kaasutulot olivat tammi-huhtikuussa edelleen lähes 40 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Öljy- ja kaasutulojen vetämänä federaatiobudjetin tulot supistuivat kokonaisuudessaan 4,5 % vuotta aiemmasta.

Ruplan vahva kurssi on johtanut siihen, että viime kuukausien öljyn hinnannousun vaikutus ruplamääräisiin budjettituloihin on ollut maltillisempi. Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan huhti-toukokuussa öljytuloja kertyi vain noin 200 mrd. ruplaa budjetoitua enemmän. Alkuvuonna öljytulot olivat sitä vastoin huomattavasti budjetoitua pienemmät.

Siitä huolimatta valtion menoja on lisätty alkuvuonna jälleen vauhdikkaasti. Tammi-huhtikuussa federaatiobudjetin menot kasvoivat 16 % vuotta aiemmasta. Samalla federaatiobudjetin alijäämä paisui lähes 6 000 mrd. ruplaan (2,5 % BKT:stä) eli noin 2 000 mrd. ruplaa suuremmaksi kuin koko tälle vuodelle on budjetoitu.

Budjettialijäämän kattamiseen on tänä vuonna käytetty muutamia satoja miljardeja ruplia Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Toukokuun lopussa rahastossa oli likvidejä varoja noin 3 400 mrd. ruplan arvosta (1,5 % BKT:stä). Budjettialijäämä on määrä kattaa tänäkin vuonna pääosin lisäämällä valtion velkaa.