Iranin sodan ja energiasektorin pommitusten tuplavaikutus iskee kipeästi Ukrainan talouteen

Energiasektorin tuhot painoivat Ukrainan talouskasvua vuoden alussa

Alustavien tietojen mukaan Ukrainan talous supistui 0,5 % vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana verrattuna vuoden takaiseen – ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Venäjän pommitusten aiheuttamat tuhot energiasektorin tuotannossa, poikkeuksellisen kylmä talvi ja kuljetusinfrastruktuurin tuhot heikensivät talouskasvua laaja-alaisesti. Maaliskuussa Iranin sodan aiheuttama polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousu vaikeutti elpymistä, vaikka lämpimämpi sää ja korjaustyöt paransivat sähkön saatavuutta.

Teollisuustuotanto laski 1 % ensimmäisellä neljänneksellä erityisesti jalostusteollisuuden heikentyneen tilanteen takia. Jalostusteollisuudessa metallinjalostusta painoi sähköpulan lisäksi metallien heikko globaali kysyntä ja Euroopan unionin hiilirajamekanismin (CBAM) voimaantulo vuoden alusta. CBAM-mekanismi heikentää erityisesti ukrainalaisen teräksen hintakilpailukykyä, koska sen tuotanto on runsaspäästöistä ja energiaintensiivistä. Useat EU parlamentin edustajat ovatkin vaatineet Ukrainalle poikkeusta CBAM:sta sotatilan takia.

Vaikka energiasektorin tilanne on yhä haastava, talousministeriön ennakkotietojen mukaan talouskasvu kiihtyi noin yhteen prosenttiin huhtikuussa. Erityisesti vähittäiskauppa, kaivannaisala ja puolustusteollisuuden tuotanto tukivat kasvua. Huhtikuussa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) piti ennusteensa Ukrainan talouskehityksestä vuodelle 2026 ennallaan 2 %:ssa, mutta useita muita ennusteita on laskettu energiapulan ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun takia. Maailmanpankki ja Ukrainan keskuspankki molemmat laskivat huhtikuussa talouskasvun ennusteitaan noin prosentin tuntumaan.

Energiapulan ohella työvoimapula on kiristynyt entisestään ja rajoittaa kasvua. Ukrainalaisen Institute for Economic Research and Policy Consulting -tutkimuslaitoksen (IER) kyselyn mukaan jo lähes 70 % yrityksistä pitää työvoimapulaa vakavana ongelmana liiketoiminnassaan. Työvoimapula koetaan jopa suuremmaksi ongelmaksi kuin raaka-aineiden hintojen nousu (56 %) tai turvallisuustilanne (46 %).

Polttoaineiden hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota

Kuluttajahintojen inflaatio kiihtyi huhtikuussa lähes 9 prosenttiin erityisesti Iranin sodan aiheuttaminen polttoaineiden hintojen nousun takia. Yhdistettynä energiasektorin tuhojen vaikutukseen polttoaineiden hinnat nousivat 36 prosenttiin huhtikuussa verrattuna edelliseen vuoteen. Toisaalta raakojen ruokatuotteiden inflaatio hidastui maltillisesti noin 8 prosenttiin huhtikuussa. Ukrainan keskuspankki arvioi inflaation kiihtyvän hieman tulevina kuukausina johtuen korkeiden energian hintojen lisäksi valuuttakurssin heikentymisestä sekä palkkojen noususta. Inflaation hidastuminen voisi keskuspankki arvion mukaan alkaa ensi vuoden alussa.

Kiihtyneestä inflaatiosta huolimatta keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 15 %:ssa huhtikuun lopun kokouksessa. Keskuspankin mukaan sekä kuluttajien että yritysten inflaatio-odotukset eivät ole nousseet merkittävästi, ja talouskasvun hidastuminen vuoden 2026 alussa ei tue korkotason nostoa nykytilanteessa. Keskuspankin suunnitelmat rahapolitiikan löysentämisestä kuitenkin siirtävät kauemmas tulevaisuuteen ja ohjauskoron nosto ei ole poissuljettu erityisesti, jos polttoaineiden osalta hintapaineet kasvavat.

EU:n 90 mrd. lainaohjelman ensimmäinen erä maksuun kesäkuussa, uudistusten eteneminen takkuaa

EU-maat hyväksyivät 90 mrd. euron lainaohjelman Ukrainalle vuosille 2026–27 huhtikuussa, kun Unkarin uusi hallitus näytti ohjelmalle vihreää valoa. Lainaohjelma tulee sisältämään monenlaisia ehtoja Ukrainalle kuten suuri osa Ukrainan saamasta tukirahoituksesta. Tämä rahoitus tulee kattaman arviolta kaksi kolmasosaa Ukrainan tarpeesta 2026–27 ja siitä kolmasosa kanavoidaan makrotaloudellisena tukena Ukraina-tukivälineen kautta. Vaatimuksena on yhdessä sovittujen uudistusten toteuttaminen kuten aikaisemmassa 50 mrd. euron tukivälinerahoituksessa. Loput 60 mrd. euroa suunnataan suoraan puolustukseen ja turvallisuuteen.  Kuluvan vuoden aikana Ukraina tulee saamaan lähes 17 mrd. euroa makrotaloudellista lainaa ja noin 28 mrd. puolustukseen. Tämän rahoituksen varmistuttua Ukrainan hallitus on ilmoittanut nostavansa vuoden 2026 puolustusmenoja, mikä vaatii vielä parlamentin hyväksynnän. Muutokset olivat odotettuja, koska puolustusmenot oli budjetoitu vuoden 2025 lopulla edellisvuotta alemmalle tasolle.

Ukraina-tukivälineen ja IMF:n lainaohjelman vaatimien uudistusten läpivieminen on vaikeutunut sovitussa ajassa. Ukrainan hallituksella on ollut vaikeuksia toteuttaa lainaohjelmassa vaadittuja uudistuksia tai saada niihin liittyviä esityksiä läpi maan parlamentissa. Viime vuonna Ukrainalta jäi saamatta lähes 4 mrd. euroa, koska uudistuksia ei toteutettu määräajassa. Huhtikuussa 2026 Ukraina palautti Ukraina-tukivälineeseen liittyvän toteutussuunnitelman ja komission hyväksynnän jälkeen Ukrainalle maksettiin lähes 3 mrd. edellisen vuoden rahoituksesta. Ukrainalla on kuitenkin yhä toteuttamatta useita lainaohjelman vaatimia uudistuksia.

Myös Ukrainan uuden IMF-ohjelman vaatimusten toteuttaminen on viivästynyt. Ukrainalle maksettiin jo vuoden alussa uudesta 8 mrd. dollarin lainaohjelmasta, vaikka kaikkia tarvittavia lakimuutoksia ei ollut hyväksytty. Lakiehdotusta maan verojärjestelmän yksinkertaistamisesta ei ole vielä tuotu parlamentin käsittelyyn eikä lakiehdotusta alle 150 euron arvoisten tuontipakettien verottamisesta ei ole hyväksytty parlamentissa maaliskuun lopun määräaikaan mennessä. IMF:n delegaation on määrä saapua Kiovaan toukokuun lopussa arvioimaan lainaohjelman toteutumista.