BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/34

EU:n Access2Markets-tietokannan perusteella Kiinalla on voimassa 40 erilaista kaupanestettä, jotka vaikuttavat EU-maiden tavaravientiin Kiinaan. Kiinan asettamat kaupanesteet ovat jakautuneet usealle toimialalle, mutta lukumääräisesti niitä on asetettu erityisesti maataloustuotteille. Venäjällä erilaisia kaupanesteitä puolestaan on 33 kappaletta, ja ne kohdistuvat erityisesti maataloustuotteisiin ja autoteollisuuteen. Seuraavaksi eniten kaupanesteitä EU:lle ovat asettaneet Intia (28), Yhdysvallat (26), Indonesia (26) ja Turkki (25). Samat maat ovat olleet listan kärjessä jo useita vuosia, ja niiden asettamien kaupanesteiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina.

Myös OECD:n ulkomaisten suorien sijoitusten rajoituksia koskeva indeksi kuvaa liiketoimintaympäristön avoimuutta. Indeksi mittaa rajoituksia asteikolla 0–1, jossa 0 tarkoittaa täysin avoita ja 1 ulkomaisilta yrityksiltä suljettua markkinaa. OECD:n mittarilla mitattuna Kiinassa ja Venäjällä ulkomaisia sijoituksia koskevat rajoitukset ovat kutakuinkin samalla tasolla (0,2). Rajoituksia on näissä maissa enemmän kuin OECD-maissa (keskiarvo 0,06) tai ei-OECD-maissa keskimäärin (0,15). Kiinassa erityisesti rahoitussektoria koskevaa sääntelyä on indeksin perusteella kevennetty 2000-luvulla, mikä on parantanut Kiinan kokonaisindeksiä, mutta varsinkin mediakenttä on tiukemmin säännelty. Venäjällä puolestaan eri toimialoihin kohdistuvat rajoitukset ovat indeksin perusteella hieman lisääntyneet 2010-luvulla, ja rahoitussektori on Venäjän rajoitetuimpia toimialoja.

UNCTADin TRAINS-tietokannan mukaan globaalisti eniten voimassa olevia tullien ulkopuolisia kaupanesteitä oli Kiinalla (7 255) ja Yhdysvalloilla (6 757). Venäjällä ja EU:lla sen sijaan on UNCTADin mukaan lukumääräisesti vähemmän kaupanesteitä (Venäjä 612, EU 417). Tullien ulkopuolisilla kaupanesteillä tarkoitetaan kaikkia politiikkatoimia (pl. tullit), joilla voi olla vaikutusta kansainvälisen kaupan määrään tai hintoihin.

Koronapandemia on lisännyt erilaisten kaupparajoitteiden määrää. EU raportoi kaikkiaan 38 erilaisesta kolmansien maiden asettamasta koronaan liittyvästä kaupanesteestä. UNCTADin mukaan globaalisti eniten kauppatoimia tehtiin pandemian alussa keväällä 2020 ja niistä 60 % oli edelleen voimassa maaliskuussa 2021. Pääosa koronaan liittyvistä kaupanesteistä on erilaisia vientikieltoja, joilla pyritään turvaamaan terveydenhuollossa ja henkilönsuojauksessa tarvittavien tarvikkeiden, kuten kasvomaskien riittävyys kotimaassa. Lisäksi jotkin maat ovat asettaneet vastaavia vientikieltoja myös peruselintarvikkeille. Toisaalta UNCTADin mukaan yli puolet kaikista kauppatoimista on ollut kauppaa edistäviä toimia, kuten tullien alennuksia.

Kaupanesteiden määrä on kasvanut globaalisti viime vuosina, ja trendi jatkunee samanlaisena. Kiina, EU ja Yhdysvallat ovat kaikki keskittyneet oman pandemiasta kärsineen taloutensa elvyttämiseen, ja niiden kauppapolitiikan strategioissa korostuu aiempaa vahvemmin esimerkiksi omavaraisuus ja vastavuoroisuus. EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus neuvoteltiin valmiiksi vuodenvaihteessa, mutta Euroopan parlamentti jäädytti sopimuksen ratifioinnin toukokuussa. EU ja Yhdysvallat pääsivät kesäkuussa sopuun 17 vuotta kestäneessä lentokonevalmistajien valtiontukiriidassa, mutta paluu vapaakauppasopimusneuvotteluihin ei näytä olevan kummankaan intresseissä. Myöskään Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa ei ole tapahtunut linjanmuutosta Bidenin presidenttikaudella.

EU-maiden yrityksiin vaikuttavien tavarakaupan esteiden lukumäärä on kasvanut

202134_k3.png

*) tilanne elokuussa.

Lähteet: EU ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2021/33 Näytä viikkokatsaus 2021/35
;