BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2021/21
Konsolidoituun budjettiin, joka kattaa federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit, kertyi tuloja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nimellissummaltaan 9 % enemmän kuin vuotta aiemmin eli selvästi yli inflaatiotahdin. Viime vuoden kevään ja kesän putoamisen jälkeen tulojen vuosikasvu oli jo viimeisellä neljänneksellä 7 %.
Tulot öljy- ja kaasualojen erityisveroista eli tuotantoveroista ja vientitulleista olivat kuitenkin ensimmäisellä neljänneksellä vielä kymmenesosan vuodentakaista pienemmät. Tämä johtui siitä, että raakaöljyn tuotantoa ja etenkin vientiä oli tavanomaista heikomman ulkoisen kysynnän ja OPEC+-tuotannonrajoitussopimuksen vuoksi huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös raakaöljyn vientihinta oli vielä muutaman prosentin vuodentakaista alempana. Se seuraa viiveellä maailmanmarkkinahintaa, joka oli jo tuntuvasti vuodentakaista hintaa korkeammalla.
Budjetin muut tulot ovat kasvaneet hyvin. Ensimmäisellä neljänneksellä niiden nousu vuotta aiemmasta oli 13 % eli lähes yhtä nopea kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Talouden verkkaista elpymistä noudatellen useimmat keskeiset verotulolajit kuten tulot palkoista maksettavista sosiaaliveroista, työtuloveroista ja yritysten voittoveroista kuitenkin lisääntyivät ensimmäisellä neljänneksellä vain muutaman prosentin eli inflaation verran. Ensimmäisen neljänneksen nousuun liittyykin erityispiirteitä. Tulot arvonlisäveroista kohosivat neljäsosalla, mikä voi osin heijastaa verojen keruun paranemista yhä edelleen. Lisäksi budjettituloja nostivat melko paljon keskuspankin budjettiin maksama loppuosa siitä ylijäämästä, joka sille syntyi viime vuonna Sberbankin myynnistä valtiolle, sekä budjettiin tulleet varsin suuret korvausmaksut ympäristövesivahingoista.
Konsolidoidun budjetin menojen lisääminen on laantunut viime vuoden alkupuoliskon voimakkaasta elvytysaallosta, mutta menot kasvoivat edelleen tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varsin ripeästi. Kasvu vuodentakaisesta oli 9 % eli vain vähän hitaampi kuin viime vuoden toisella puoliskolla. Etenkin talouden eri aloille mutta myös asuntosektorille kohdistettujen menojen nousu yltyi uudelleen ja oli yli 30 %. Vaikka muiden sosiaalitukimenojen kuin eläkkeiden kasvu lauhtui viime vuoden lähemmäs 40 prosentin huippuvauhdista, ne kohosivat yli 20 % suuremmiksi kuin vuotta aiemmin. Selvemmin nousun hidastuminen näkyi terveydenhoidossa, jonka menoissa vuosikasvu oli runsaat 10 % oltuaan viime vuonna 30 %. Menot koulutukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan lisääntyivät samaan melko maltilliseen 5−7 prosentin tahtiin kuin viime vuonna.
Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen budjettimenojen nousu ei heijastele siirtymistä kohti viime syksyn julkisen talouden linjauksia, joissa menojen kasvun on kaavailtu jäähtyvän tänä vuonna pariin prosenttiin budjetin vajeen pienentämiseksi. Budjetin tulot ja öljyn hinta ovat nousseet huomattavasti linjausten odotuksista, mikä auttaa vajeen supistamisessa ja voi johtaa linjauksissa arvioitua nopeampaan menojen kasvuun tänä vuonna. Konsolidoitu budjetti kääntyi huomattavan ylijäämäiseksi maaliskuussa. Tämä pienensi vuoden alkukuukausina varsin syvällä käyneen viimeisen 12 kuukauden vajeen takaisin loppusyksyn lukemaan eli noin neljään prosenttiin BKT:stä.
Presidentti Vladimir Putin esitti tämän kevään lähetepuheessaan parlamentille etenkin eräiden sosiaalitukien lisäämistä, mutta toisaalta kaikki esitetyt lisäykset on finanssiministeri Anton Siluanovin mukaan otettu huomioon tämän vuoden federaatiobudjetissa. Aluebudjettien menot voivat nousta em. linjauksiin verrattuna jonkin verran jo tänä vuonna mm. sen vuoksi, että alueille aiotaan myöntää federaation varoista pitkäaikaisia budjettiluottoja infrastruktuuriin. Mahdollisesti olemassa olevia uusia julkisen talouden linjauksia ei toistaiseksi ole julkaistu.
Venäjällä julkisen talouden tulot ja menot kasvaneet ripeästi
Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.