Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2020/13

Venäjän hyväksytyssä federaatiobudjetissa menojen kasvu on viritetty tälle vuodelle varsin nopeaksi. Hallitus on ilmoittanut, että menoista tullaan pitämään kiinni siitäkin huolimatta, että budjetti kääntyy selvästi alijäämäiseksi nykyisillä öljyn hinnan tasoilla. Valtion budjetista ei ole ollut luvassa lisää menoja, mutta presidentti Putinin kansalaisille 25.3. pitämästä puheesta tulevat toimet mm. budjettia koskien voivat muuttaa tilannetta jonkin verran.

Hyväksyttyjen kokonaismenojen puitteissa menoja valmistaudutaan kohdentamaan uudelleen. Tästä esimerkkinä on talouden tukirahaston luominen. Joustavuuden tueksi laajennetaan valtion, alueiden ja kuntien oikeuksia hankintoihin ilman kilpailutusta ja hankintasopimusten rikkeiden sanktiokäytäntöä lievennetään. Eräitä sosiaalitukia tulee hieman lisää, ja koronapotilaiden sairausraha määräytyy vähintään minimipalkan mukaan. Lisäksi valtion luottotakauksia on valmistauduttu lisäämään.

Hallitus on myös varautunut lisäämään varojen siirtoja federaation budjetista alueiden budjetteihin, mikäli tarve vaatii. Koko julkisen budjettitalouden menojen aiemmin kaavailtua inflaation ylittävää kasvutahtia voi kuitenkin olla vaikea ylläpitää federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen tulojen supistuessa. Alueet ja sosiaalirahastot eivät pysty paikkaamaan tulojen luisua velanotolla vaan ovat riippuvaisia federaatiolta saatavista varojen siirroista. Lisäksi inflaation jonkinasteinen nopeutuminen heikentää menojen reaalista kehitystä.

Hallituksen toistaiseksi tekemät konkreettiset tukipäätökset ovat kohdistuneet muutamille nimetyille lohkoille. Esimerkiksi julkisen sektorin tiloissa toimivat ilmailu- ja matkailualojen yritykset saavat helpotuksia vuokrien maksuun. Niiden konkurssimenettelyihin tulee sopeutuksia konkurssien vähentämiseksi. Velkojien käynnistämiin kaikkien vaikeuksiin joutuvien yritysten konkursseihin on luvassa kielto. Pienten ja keskisuurten yritysten kaikki veronmaksu lykätään (pl. ALV) ja palkoista määräytyviin sosiaaliveroihin (nyt 30 %) tulee pitkä alennus (jatkossa 15 %). Vientirajoituksia lisätään ja tuontitulleja poistetaan joiltakin lääkkeiltä, muilta sairaanhoidon tuotteilta ja joiltakin elintarvikkeilta. Myös hintojen valvontaa on tiukennettu. Viranomaisten tarkastukset paikan päällä yrityksissä laitetaan tauolle (pl. mm. terveysriskeihin liittyvät käynnit).

Työllisyys nähdään mm. vuosien 2009 ja 2015−2016 taantumien kokemusten valossa hyvin tärkeäksi. Hallitus on antanut viranomaisille sekä alueiden ja paikkakuntien johdon vastuulle olla sallimatta perusteettomiksi katsottuja lomautuksia ja irtisanomisia. Erityistä huomiota tässä ja tukitoimissa kiinnitetään aiempaan tapaan talouden ”systeemin” kannalta hyvin tärkeiksi määriteltyihin yrityksiin (yli 600) sekä hyvin pienen yritysjoukon varassa eläviin ns. monokaupunkeihin. Työttömyyskorvauksen ylärajaa, joka on hyvin pieni, kuitenkin nostetaan kaiken varalta 50 %. Koronan vastaisessa kamppailussa kaikki työtätekevät saavat palkallisen loman 28.3.−5.4., pl. terveydenhoito, kaupat, pankit ja kuljetusala.

Pankkien likviditeetti on kotitalouksien ja yritysten runsaiden talletusmäärien ansiosta yleisesti ottaen hyvällä tolalla eikä keskuspankin tai hallituksen ole ainakaan toistaiseksi tarvinnut turvautua kahdessa edellisessä taantumassa nähtyjen suurten tukitoimien kaltaisiin liikkeisiin. Tällä erää on menty keskuspankin rajallisella likviditeetin annostelulla. Pankeille annetaan yleisiä helpotuksia taseiden eräiden varallisuuserien kuten velkakirjojen ja osakkeiden arvojen kirjauskäytäntöihin. Ilmailu- ja matkailu- sekä lääke- ja sairaanhoitotuotealojen yritysten kuten myös pk-yritysten luotonsaannin ja velkojen uudelleenjärjestelyjen tukemiseksi pankit saavat korkotukia sekä helpotuksia mm. luottojen laatua, vakavaraisuutta ja tappiovarauksia koskeviin säännöksiin. Sama koskee tiukoille joutuvien kotitalouksien asuntoluottoja. Kotitalouksien velkojen hoidon helpotuksen Putin totesi tarpeelliseksi laajentaa kattavaksi siten, että kaikkien asunto- ja kulutusluottojen hoitoon tulee tauko, kuten myös yksityisyrittäjien pankkivelkojen hoitoon.

Suurten pankkitalletusten korkotuloille ja suurten velkakirjasijoitusten tuotoille asetetaan 13 prosentin vero. Ulkomaille maksettaville velkojen koroille ja osingoille tulee 15 prosentin vero.


Näytä viikkokatsaus 2020/12 Näytä viikkokatsaus 2020/14