Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/50

Venäjän hallinto toivoo löytävänsä kansallisista projekteista ja Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoista lääkkeen maan verkkaisen talouskasvun piristämiseksi. Useimmissa asiantuntija-arvioissa Venäjän julkisen sektorin toimien kasvua tukevat vaikutukset nähdään kuitenkin rajallisina ja väliaikaisina. Julkisten menojen vetämä talouskasvu tulee myös kalliiksi, koska yksi lisärupla julkisissa menoissa ei kasvata kokonaistuotantoa läheskään yhtä paljon.

Presidentti Putinin viime vuonna lanseeraamiin kansallisiin projekteihin on määrä käyttää budjettivaroja yhteensä noin 18 000 mrd. ruplaa (260 mrd. euroa) vuosina 2019–2024. Tämän vuoden budjetissa kansallisiin projekteihin on varattu 1 800 mrd. ruplaa. Venäjän hallinnossa on kritisoitu varojen hidasta käyttöä, sillä marraskuun alussa niistä oli jaettu vasta 70 %. Varapääministeri Tshuitshenkon mukaan maltti on tarpeen rahojen jaossa väärinkäytösten välttämiseksi.

Myös Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varojen käytöstä talouden tukemiseen on keskusteltu, koska rahasto on kasvanut tuntuvasti. Budjettisäännön puitteissa rahaston likvidien varojen ylittäessä 7 % BKT:stä niitä on mahdollista ohjata talouden tukemiseen. Käsittelyssä olevan lakiluonnoksen mukaan rahaston varoja voitaisiin käyttää yhteensä korkeintaan 1 000 mrd. ruplaa vuosina 2020–2022 kotimaisten infrastruktuuri-investointien sekä vientiluottojen rahoittamiseen. Varoja ovat jo pyytäneet mm. Venäjän posti ja valtion rautatieyhtiö RZD sekä lannoitejätti Uralkali kemiantehtaan perustamiseksi Angolaan.

Kansainväliset ja venäläiset tutkimuslaitokset arvioivat, että kansalliset projektit voivat vauhdittaa Venäjän vuotuista talouskasvua 0,1–0,3 prosenttiyksiköllä vuosina 2020­­–2021. Kansallisista projekteista huolimatta Venäjän julkisen sektorin kokonaismenot kasvavat reaalisesti verkkaista vauhtia lähivuosina. Kansallisen hyvinvointirahaston varojen käyttö lisäisi julkisia menoja. Moskovan talouskorkeakoulu HSE arvioi, että 300 mrd. ruplan rahastovarojen käyttö ensi vuonna voisi nopeuttaa talouskasvua 0,2–0,3 prosenttiyksiköllä.