Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2019/33

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF toteaa Venäjän BKT:n kasvaneen 0,5 % vuodessa vuosina 2014−2018 kasvutahdin oltua muissa nousevissa G20-maissa sekä EU:n 11 uudemmassa jäsenmaassa keskimäärin yli 3 % vuodessa. Ulkomaiden pakotteiden IMF arvioi alentaneen Venäjän BKT:n kasvua näinä vuosina 0,2 prosenttiyksiköllä vuodessa ja öljyn hinnan putoamisen 0,6 prosenttiyksiköllä vuodessa.

Venäjän 13 kansallisen hankkeen IMF arvioi nostavan lähivuosina BKT:n kasvutahtia kahteen prosenttiin vuodessa valtion budjettimenojen lisäysten kautta. Hankkeet kohdistuvat mm. liikenneinfrastruktuuriin, koulutukseen ja terveydenhoitoon. IMF:n mukaan oikein kohdennettuina ja tehokkaasti toteutettuina kansalliset hankkeet sekä eläkeiän vähittäinen nousu voivat yhdessä lisätä talouden potentiaalista kasvutahtia aiemmin arvioidusta noin 1,5 prosentista 1,6−2 prosenttiin vuoteen 2024 ulottuvalla tarkastelujaksolla.

IMF suosittaa rahapolitiikan vähitellen keventyneen linjan jatkamista. Lisäksi rahapolitiikkaa koskevaa viestintää voisi kehittää edelleen keskittymällä keskuspankin näkemyksiin talouden ja inflaation tulevasta kehityksestä.

IMF kehottaa pysymään valtion budjettisäännössä (esimerkiksi välttämään vuosiksi 2019−2024 tehdyn vajetavoitteen keventämisen kaltaisia toimia). Valtion vararahastona toimivan Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja ei IMF:n mielestä tulisi alkaa käyttää budjettimenojen kaltaisesti (esim. hankeluottoihin) silloinkaan, kun rahaston likvidien varojen määrä ylittää käyttämiseen vaaditut 7 prosenttia BKT:stä, mikä todennäköisesti tapahtuu ensi vuonna.

Valtiontalouden osalta IMF suosittelee myös alentamaan palkkojen mukaan määräytyviä korkeita sosiaaliveroja ja sen vastapainoksi karsimaan erilaisia veroetuja. Öljyverotusta pitäisi yksinkertaistaa etenkin, kun se lupaavasti alkaneessa uudistuksessa mutkistui, ja kotimaisen öljynkulutuksen subventointi pitäisi vähitellen poistaa. Valtionbudjetin menoerien luokitusta salaiseksi tulisi karsia. Uudistamatta ovat varhennettua eläköitymistä koskevat ehdot, joita IMF pitää liian anteliaina, eikä sosiaalitukien kohdentamista ole muutettu paremmin tarpeisiin perustuvaksi ja köyhyyttä vähentäväksi.

IMF antaa jälleen useita pankkisektoria koskevia suosituksia ehdottamalla mm. säännöksiä, joilla kiellettäisiin pankin sisäpiiriläisten muita edullisempi kohtelu pankin liiketoimissa sekä vahvistettaisiin pankkien tilintarkastajien itsenäisyyttä ja pätevyysvaatimuksia. Duuma on edelleen vastahakoinen säätämään lakia, joka antaisi keskuspankin pankkivalvojille lainsuojaa harkintaa vaativissa valvontatoimissa.

Laajemmin uudistuksia koskien IMF näkee edelleen keskeisenä ongelmana kilpailun puutteen ja siihen osaltaan liittyvän valtion roolin taloudessa. Valtionyritysten valvontaa tulisi parantaa ja edellyttää niiltä kunnollista talousraportointia. Kaupan esteiden osalta IMF kiinnitti huomiota mm. Venäjällä tapahtuvan tuotannon kotimaisuusvaatimuksiin, jotka ovat kolmanneksi suurimmat G20-maiden piirissä.