Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/27

Kroonisesta alijäämästä kärsivän eläkejärjestelmän uudistamista on suunniteltu Venäjällä jo vuosia. Eläkkeisiin on viime vuosina kulunut yli 20 % Venäjän valtiontalouden menoista. Runsaat 60 % eläkemenoista on katettu jakojärjestelmästä eli työntekijöiden eläkevakuutusmaksuista ja loput (noin 2 400 mrd. ruplaa) on rahoitettu lähinnä federaatiobudjetista.

Useimpia työntekijöitä koskevassa nykymallissa työnantaja maksaa eläkevakuutusmaksua 22 % palkasta. Siitä 16 %-yksikköä käytetään nykyisten eläkkeiden maksuun ja loput 6 %-yksikköä rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Valtiontalouden tilanteen tiukennuttua rahastoitavaksi tarkoitetut eläkemaksut on kuitenkin viime vuosina käytetty valtiontalouden juoksevien menojen – kuten eläkkeiden – rahoittamiseen. Finanssiministeriö lähetti hiljattain hallitukseen ehdotuksen rahoitusmallin muutoksesta, joka merkitsisi periaattessa viime vuosien käytännön vakiinnuttamista. Ehdotuksen mukaan koko 22 %:in pakollinen eläkevakuutusmaksu menisi jatkossa jakojärjestelmään. Lisäksi työntekijä voisi valita rahastoitavaksi osuudeksi 0–6 % palkastaan. Vapaaehtoista eläkesäästämistä tuettaisiin mm. verohelpotuksilla.

Muutos helpottaisi lyhyen aikavälin budjettipaineita, mutta sen on pelätty heikentävän eläkejärjestelmän pidemmän aikavälin kestävyyttä entisestään. Viime vuonna vapaaehtoisia eläkesäästöjä kartutti vain 7 % työllisistä. Myös väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttavat entisestään eläkkeiden rahoitusta pelkästään jakojärjestelmästä. Finanssiministeriö on ehdottanut myös mm. eläkeiän nostoa, mutta siitä ei odoteta päätöksiä ainakaan ennen ensi kevään presidentinvaaleja.

Rahoitusmallin uudistuksen kriitikot pelkäävät sen myös näivettävän eläkerahastot. Siirryttäessä osittain rahastoivaan järjestelmään vuonna 2002 yhtenä perusteena oli eläkerahastojen mahdollisuus tarjota pitkäaikaista rahoitusta. Viime vuonna eläkerahastoissa oli yhteensä 5 200 mrd. ruplaa (6 % BKT:stä). Siitä 40 % oli valtion kehityspankki VEBin hallinnassa ja loput yksityisissä eläkerahastoissa.

Venäjällä oli viime vuonna noin 45 miljoonaa eläkkeensaajaa. Keskimääräinen kuukausieläke oli 12 400 ruplaa (185 dollaria) eli noin kolmannes keskimääräisestä kuukausipalkasta. Eläkkeensaajista runsas kolmannes käy töissä.