Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/02

Viime vuonna esillä olivat erityisesti viranomaistarkastukset ja uudet turvallisuuteen liittyvät lait. Hallinnon avoimuudesta vastaavan ministeri Mihail Abyzovin mukaan Venäjällä tehdään vuosittain 2 miljoonaa viranomaistarkastusta ja niiden kustannukset ovat 5 % BKT:stä. Tarkastukset vaativat paljon paperityötä ja sitovat yritysten työvoimaa, koska koko prosessi kestää usein viikkoja.

Suuresta lukumäärästään huolimatta tarkastukset eivät ole tehokkaita. Abyzov mainitsi esimerkiksi alkoholimyrkytysten aiheuttaman kuolleisuuden olevan Venäjällä 20-kertainen OECD-maihin verrattuna. Joulukuussa lähes 80 ihmistä kuoli Irkutskin alueella juotuaan pesuainetta, joka tuoteselosteestaan poiketen sisälsi metanolia. Tragedian jälkeen pidätettiin mm. paikallisen kuluttajansuojaviraston varajohtaja ja useiden korkean alkoholipitoisuuden tuotteiden vähittäismyynti kiellettiin koko maassa kuukaudeksi. Kosmetiikka- ja kemikaalikaupat ovat kritisoineet kiellon laajuutta ja tehottomuutta itse ongelman ratkaisussa.

Viranomaistarkastukset voivat olla suunniteltuja tai yllätystarkastuksia. Venäjän teollisuusyritysten liiton kyselyn mukaan vuonna 2015 suunniteltuja tarkastuksia tehtiin 90 prosenttiin ja yllätystarkastuksia lähes puoleen vastanneista yrityksistä. Yllätystarkastuksista 14 % tehtiin kilpailevan yrityksen ja 20 % viranomaisten ”tilauksesta”. Pietarin Eurooppalaisen Yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tarkastusten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä on negatiivinen yhteys, vaikka yritykset voivat varautua suunniteltuihin tarkastuksiin. Tarkastusongelmia on puitu vuosia ja nyt niitä yritetään ratkoa hallituksen prioriteettiprojektilla.

Keskustelua ovat herättäneet myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvien lakimuutosten kustannukset. Heinäkuussa hyväksytyt tiukennukset terrorisminvastaiseen lainsäädäntöön (ns. Jarovajan lait) mm. velvoittavat viestintä- ja tietoliikennepalveluja tarjoavat yritykset säilyttämään välittämänsä tiedot ja tarvittaessa luovuttamaan ne turvallisuusviranomaisten käyttöön. Arviot säilytysvelvollisuuden yrityksille aiheuttamista kustannuksista vaihtelevat, mutta esim. hallitukselle annetun asiantuntijatyöryhmän laskelman mukaan ne nousisivat 5 200 mrd. ruplaan (70 mrd. euroa). Lain on määrä tulla voimaan kesäkuussa 2018. Lisäksi hiljattain voimaan tullut laki velvoittaa venäläiset henkilötietoja käsittelevät yritykset säilyttämään tiedot Venäjällä, mistä aiheutuu lisäkustannuksia erityisesti ulkomaisille yrityksille. Viime vuoden lopulla viranomaiset sulkivat LinkedIn-verkkosivuston, koska se ei täyttänyt tarkastuksessa lain vaatimuksia.