Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2016/51

Viimeviikkoisen vierailun yhteydessä allekirjoitettiin tuttuun tapaan liuta erilaisia yhteisymmärrys- ja aiesopimuksia. Presidentti Putin ja pääministeri Abe keskustelivat myös maiden välisiä suhteita jo vuosikymmeniä hiertäneistä Kuriilien saarista. Konkreettisia edistysaskelia rauhansopimuksesta ei keskusteluissa nytkään saavutettu, mutta ne poikivat päämiesten yhteisen julkilausuman pyrkimyksestä kehittää maiden välistä talousyhteistyötä Kuriileilla.

Venäjä ja Japani eivät ole toistensa keskeisimpiä talouskumppaneita ja Aasiassa molemmille tärkein kumppani on Kiina. Keskinäisten taloussuhteiden kehittäminen kiinnostaakin maita osin juuri Kiinan kasvavan taloudellisen vaikutusvallan tasapainottamiseksi. Japani on mukana länsimaiden Venäjälle asettamissa talouspakotteissa, mutta Venäjän vastapakotteina asettamat elintarvikkeiden tuontikiellot eivät koske Japania. Japani ei tosin muutoinkaan juuri vie elintarvikkeita.

Japanin osuus Venäjän tavarakaupasta on noin 4 % ja Venäjän osuus Japanin kaupasta on hieman pienempi. Maiden välinen kauppa on viime vuosina supistunut voimakkaasti öljyn hinnan laskun, ruplan heikentymisen ja Venäjän heikon talouskehityksen vuoksi. Venäjä vie Japaniin lähinnä öljyä ja kaasua ja tuo sieltä autoja. Japanin osuus Venäjän öljyn- ja kaasunviennistä oli viime vuonna noin 6 %. Venäjän toistaiseksi ainoan, Sahalinilla sijaitsevan nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen tuotanto viedään pääosin Japaniin ja projektissa on vähemmistöosakkaina japanilaisia yrityksiä. Myös japanilaisilla autonvalmistajilla on tuotantoa Venäjällä ja esimerkiksi Nissan omistaa osuuden Venäjän suurimmasta autonvalmistajasta Avtovazista.