Suomen tavaratuonti Kiinasta aiemmin arvioitua suurempaa

Suomen Tulli muutti tavaratuonnin tilastointitapaansa vuoden vaihteessa (tiedote). Kun aiemmin Tulli keräsi tuontitietoja Suomessa toimivilta yrityksiltä, niin uudessa tilastointitavassa käytetään hyväksi muiden EU-maiden tietoja niiden tavaraviennistä Suomeen. Tullin mukaan lähes kaikki tavaratuonnin maa- ja tavarajakaumat muuttuvat, eivätkä uudet tuontitilastot ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. Uudella menetelmällä saadaan Tullin mukaan tarkemmin tilastoitua sellaisten EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden alkuperämaa, jotka tulevat Suomeen muiden EU-maiden kautta.

Tullin uudet tammi-kesäkuun kauppatilastot viittaavat siihen, että tuomme Kiinasta enemmän tavaraa kuin aiemmin tuontitilastot osoittivat. Kun viime vuonna vanhalla tilastoinnilla mitattuna Kiinan osuus tavaratuonnista oli 9,4 %, kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Kiinan osuus oli 10,3 %. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna näyttää siltä, että etenkin vaatteita, päähineitä ja työkaluja tuodaan aiemmin arvioitua enemmän Kiinasta. Myös Yhdysvaltojen osuus tuonnista näyttää kasvaneen huomattavasti uuden tilastointitavan myötä (osuus 7,1 %, muutos +1,7 prosenttiyksikköä). Samalla Saksan, Ruotsin ja Alankomaiden osuudet tuonnista pienenivät. Vaikka muutokset osuuksissa ovat merkittäviä, suurimpien tuontimaiden järjestys ei kuitenkaan näytä muuttuneen vaan alkuvuonna edelleen suurimmat tuontimaamme olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, Kiina, Norja ja Yhdysvallat. Venäjä oli sijalla 22 vajaan prosentin osuudella tuonnista. Tuontiosuuksien muutokset heijastelevat osaltaan myös tuonnin muutoksia, eivätkä pelkästään tilastointitavan muutosta.

Tilastointimuutokset eivät vaikuta Suomen Tullin vientitilastoihin. Kuluvana vuonna Suomen tavaravienti on vetänyt varsin hyvin. Koko vienti kasvoi alkuvuonna 14,5 % vuotta aiemmasta ja vienti Kiinaan 12,9 %. Koska Kiinan vienti kasvoi muuta vientiä hitaammin, Kiinan osuus Suomen vientimarkkinana jatkoi laskuaan ja sen osuus viennistä oli 4,4 %. Suuremmista eristä Kiinaan vietiin viime vuotta selvästi enemmän mekaanisia koneita (osuus 23,5 % viennistä Kiinaan, kasvu +26 % vuotta aiemmasta) ja sähkölaitteita (osuus 12,0 %, kasvu +29 %). Nikkelimalmin viennin arvo yli kaksinkertaistui (osuus viennistä 5,8 %) ja farmasian tuotteiden kolminkertaistui (osuus 3,9 %). Sen sijaan sellun (osuus viennistä 29,7 %) viennin arvo supistui lähes 9 % heijastellen pitkäkuituisen sellun hinnan laskua Kiinan markkinalla.

Kaupan ohella suomalaisyrityksillä on merkittävää toimintaa Kiinassa. Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2024 suomalaisten tytäryritysten liikevaihto Kiinassa oli 12 mrd. euroa ja liikevaihdolla mitattuna Kiina on viidenneksi tärkein maa Ruotsin, Yhdysvaltojen, Norjan ja Tanskan jälkeen. Kiinassa toimi 242 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä ja ne työllistivät lähes 58 000 ihmistä. Kaikki luvut ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Laskusuunta jatkunee, sillä Nokian uutisoitiin elokuussa sulkevan tutkimus- ja tuotekehitysyksikkönsä Hangzhoussa vuoden loppuun mennessä, joka on työllistänyt 1 600 ihmistä. Hongkongilaismedia South China Morning Post raportoi, että Nokia olisi karsimassa myös muita toimintojaan Kiinassa.