Venäläinen verkkokauppa on kasvanut nopeasti

Venäjän talouskasvu on viime vuodet perustunut pitkälti sotaa tukevien teollisuudenalojen ja kotitalouksien kulutuksen nopeaan kasvuun. Kulutuksen kasvu heijastuu selvästi vähittäiskaupan kehityksessä, ja kaupan liikevaihto kasvoi hyvin nopeasti vuodet 2023–2024. Viime vuonna myynnin kasvu hidastui 10 prosenttiin ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvua kertyi 5,4 % edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan verkkokaupassa myynnin vuosikasvu on ollut yli 30 %, ja perinteisen torikaupan osuus vähittäiskaupassa on supistunut pariin prosenttiin.

Venäjän tilastolaitoksen Rosstatin tilastoima verkkokaupan osuus vähittäiskaupan liikevaihdosta oli viime vuonna 18 prosenttia. Alan etujärjestö AKIT arvioi verkkokaupan osuuden olevan hieman suurempi, liki 22 %. Maanlaajuisesti vähittäiskaupan viidestä suurimmasta toimijasta kaksi on nettikauppoja. Nettikaupan merkitystä arvioitaessa koko maan keskiarvo voi olla hieman harhaanjohtava, sillä verkkokaupan merkitys vaihtelee suuresti alueittain.  Suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa noutopisteet ja kotiinkuljetuspalvelut ovat laajasti saatavilla ja nettikaupan osuus on noussut yli 40 prosenttiin vähittäiskaupasta. Eräillä Pohjois-Kaukasian alueilla nettikaupan osuus on yhä liki olematon.

Venäläinen verkkokauppa on suurelta osin kotimaisten toimijoiden käsissä. Pakotteiden ja tullimääräysten takia kotitaloudet eivät juurikaan osta tavaroita suoraan ulkomaisilta kauppapaikoilta. Venäjän sallittua rinnakkaistuonnin vuonna 2022 kotimaiset verkkokaupat tarttuivat nopeasti tilaisuuteen ja kauppapaikat tarjoavatkin laajan valikoiman sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita. Verkkokauppa on melko keskittynyttä ja kaksi suurinta kauppapaikkaa Wildberries ja Ozon hallitsevat yhteensä noin 70 %-80 % koko verkkokaupan markkinasta. Wildberries on Venäjän toiseksi suurin vähittäiskauppias ja vastaa eräiden arvioiden mukaan liki 10 prosenttia koko Venäjän vähittäiskaupan liikevaihdosta.

Pääosin verkosta hankintaan etenkin kodintarvikkeita, vaatteita ja elektroniikkaa. Verkkokaupan nopea kasvu on tarjonnut etenkin suurten kaupunkien keskiluokalle laajoja kulutusmahdollisuuksia ja verkkokaupan laajentuvaa tarjontaa on pidetty yhtenä viime vuosien harvoista menestystarinoista. Verkkokaupan laajentuessa elintarvikkeiden osuus myynnistä on noussut ja se oli AKITin mukaan lähes 20 % vuonna 2025.  Koko vähittäiskaupan liikevaihdosta elintarvikkeet muodostavat hieman alle puolet (48 %).

Ukrainan iskut horjuttavat verkkokauppaa

Ukrainan iskut ovat heinäkuun lopulta alkaen systemaattisesti kohdistuneet verkkokaupan varastoihin ympäri läntistä Venäjää. Ensin kohteena oli markkinajohtaja Wildberries, viimeisimpien iskujen kohteena on ollut myös Ozon. Molempien liiketoiminta perustuu siihen, että ne tarjoavat logistiikan ja infrastruktuurin kolmansien osapuolien myyjille. Varastorakennukset siis ovat yhtiön, mutta niissä säilytettävät tuotteet pääosin myyjien omaisuutta.

Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan vain kaksi Wildberriesin kymmenestä suuresta varastosta oli elokuun lopulla toiminnassa. Logistiikkakeskusten ja varastojen tuhoutuminen on sekä markkinapaikoille että nettikauppaa käyttäville yrityksille kohtalokasta. Arviot tuhoutuneiden tavaroiden arvosta vaihtelevat suuresti. Elokuun lopulla vahingoittuneiden tavaroiden arvoksi esitettiin eräissä arvioissa noin 650 mrd. ruplaa. Myös kiinteistöjen korjaus- ja jälleenrakennuskustannukset nousevat satoihin miljardeihin rupliin. Wildberries on jo valmiiksi hyvin velkainen yhtiö ja Ozon on pitkään kamppaillut kannattavuuden kanssa. Ei olekaan yllätys, että alan toimijat ovat pyytäneet valtiota apuun.

Vaikeuksien merkittävyyttä kuvaa, että Venäjän hallitus 26.8. päätti myöntää verkkokaupan myyjille (ja alustoille) huomattavia verohelpotuksia. Ehdotuksen mukaan yritykset vapautetaan mm. ALV:sta, tuloverosta, verotarkastuksista ja vakuutusmaksuista 12 kuukauden ajaksi. Keskuspankki puolestaan on kehottanut luottolaitoksia käyttämään mahdollisuuksia uudelleenjärjestellä alan yrityslainoja. Lisäksi monet aluehallinnot ovat luvanneet matalakorkoisia lainoja iskuista kärsineille pienyrityksille.

Ukrainan iskujen vaikutuksista verkkokaupan kehitykseen tai päivittäistavaroiden hintakehitykseen ei vielä ole täsmällistä tietoa. Sberbankin keräämässä vähittäiskaupan maksuja seuraavassa SberIndeksissä markkinapaikkojen liikevaihdon kuvaajan kääntyi selvään laskuun heinäkuun lopulla. Verkkokaupan toimitusvaikeudet ja kohonneet logistiikkakustannukset sekä vakuutusmaksut voivat nostaa monien kulutustavaroiden hintoja. Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina totesi heinäkuun korkokokouksen (24.7.) tiedotustilaisuuden yhteydessä vähittäiskaupan yllättävien tarjontashokkien voivan nostaa inflaatiota.

Ukrainan drooni-iskuilta suojautuminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi ja Venäjän hallinto on käytännössä määrännyt siviilikohteiden ilmatorjunnan yritysten vastuulle. Presidentti Putin allekirjoitti 24.8. määräyksen, jonka perusteella yritys voidaan ottaa valtion haltuun, mikäli se ei riittävässä määrin vastaa turvallisuusuhkiin ja drooniturvallisuuden edistämiseen. Määräys antaa valtiolle oikeuden ottaa yritys haltuun verrattain laveasti määriteltyjen ja tulkinnanvaraisten turvallisuushuolien perusteella.