BOFIT Viikkokatsaus 26/2026

Kiinan keskuspankki julkaisi kokeiluohjelman, jossa ulkomaista juankauppaa avataan Shanghaissa



Keskuspankin pääjohtaja Pan Gongsheng piti viime viikolla puheen Shanghaissa vuotuisessa Lujiazui-forumissa, jossa hän kertoi vaiheittaisista uudistuksista juanin kansainvälisen käytön lisäämiseksi. Hän ilmoitti uudesta kokeiluohjelmasta, jossa viisi suurta valtio-omisteista pankkia sekä niin ikään valtio-omisteinen CITIC saavat käydä kauppaa offshore-juaneilla Shanghaissa. Lehtitietojen mukaan kaupankäynti alkoi heti lanseerauksen jälkeen. Tähän asti Manner-Kiinassa on voitu käydä kauppaa ainoastaan onshore-juaneilla (CNY) ja kaikki manner-Kiinan ulkopuolella käyty kauppa on tapahtunut offshore-juaneissa (CNH). Hongkong on selvästi suurin offshore-juankaupan keskus.

Pääjohtajan mukaan Shanghain roolia ulkomaisessa juankaupassa vahvistetaan lisäksi kehittämällä ulkomaisille toimijoille suunnattuja rahoituspalveluita ja joukkovelkakirjoja. Toimintansa on aloittanut myös Shanghain digijuan-keskus, jonka tarkoitus on edistää Kiinan digitaalisen keskuspankkirahan kansainvälistä käyttöä. Digijuan on kotimaassakin yhä pilotointivaiheessa ja tähän mennessä sen kansainvälinen käyttö on ollut kokeiluluontoista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda Shanghaista kansainvälinen finanssikeskus. Tähän on silti yhä pitkä tie mm. Kiinan mittavien pääomarajoitteiden ja säännellyn valuuttakurssin takia. Shanghai voi tulevaisuudessa kuitenkin kasvattaa merkitystään juankaupan keskuksena.

Lisäksi keskuspankki lanseerasi toisen uuden ohjelman juanin kansainvälisen sijoituskäytön lisäämiseksi. Ulkomaisille keskuspankeille ja muille virallisille toimijoille luodaan repo-järjestely, jossa nämä saavat keskuspankista juanmääräistä rahoitusta Kiinan valtionlainoja vastaan. Järjestely edistää Kiinan valtionlainojen sijoituskäyttöä ja parantaa juanlikviditeettiä.

Samassa yhteydessä pääjohtaja puhui kotimaan rahapolitiikkakehikon uudistustyön kehityksestä. Hänen mukaansa viikon mittainen käänteisrepokorko toimii jo nyt käytännössä keskeisimpänä politiikkakorkona. Rahapolitiikkaa halutaan viedä yhä hintaperusteisemmaksi, mikä tarkoittaisi käytössä olevien monien määrällisten politiikkainstrumenttien roolin vähentämistä ja keskuspankin liikepankeille myöntämän lyhytaikaisen rahoituksen kasvattamista.