Venäjän tasapainottelu talouspolitiikassa entistä vaikeampaa

Sodan kasvavat kustannukset vaativat Venäjän valtiontalouden menojen jatkuvaa lisäämistä ja valtiontalouden alijäämä paisuu. Menojen nopea kasvu lisää inflaatiopaineita, jolloin keskuspankin on vaikea laskea ohjauskorkoa. Korkea korkotaso hillitsee investointihaluja ja leikkaa voittoja etenkin niissä yrityksissä, jotka eivät pääse nauttimaan valtion tukemasta rahoituksesta. Tuotannon kasvu hiipuu muualla taloudessa kuin valtion pönkittämillä sotaan kytkeytyvillä toimialoilla. Korkea korkotaso lisää myös valtion velanhoidon kustannuksia, kun kasvavaa alijäämää rahoitetaan velalla. Venäjä joutuu tekemään myös talouspolitiikassaan koko ajan vaikeampia valintoja jatkaakseen hyökkäyssotaansa Ukrainassa.  

Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoaan aiempaa maltillisemmin

Kesäkuun kokouksessaan Venäjän keskuspankki laski jälleen avainkorkoa. Lasku oli kuitenkin aiempia kokouksia maltillisempi, 0,25 prosenttiyksikköä, ja korko on nyt 14,25 %. Keskuspankki arvioi inflaation hidastuneen keväällä pitkälti väliaikaisten tekijöiden vaikutuksesta. Toukokuussa kuluttajahinnat nousivat 5 % vuotta aiemmasta. Aiempaa maltillisempaa koronlaskua perusteltiin etenkin sillä, että keskuspankki näkee aiempaa suurempia riskejä inflaation kiihtymiselle tulevina kuukausina.

Yksittäisistä inflaatioriskeistä pääjohtaja Nabiullina nosti esiin polttoaineiden ja eräiden elintarvikkeiden viime aikojen nopean hinnannousun. Polttoaineiden saatavuus on takkuillut monilla alueilla mm. Ukrainan tekemien drooni-iskujen venäläisille öljynjalostamoille aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Bensiinin hinta oli kesäkuun lopulla 20 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Pääjohtaja Nabiullina totesi, että tarjonnan palauttaminen voi viedä aikaa ja polttoaineiden hintojen nousu voi välittyä myös inflaatio-odotuksiin. Myös joidenkin elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti viime viikkoina: esim. perunan ja sipulin hinnat ovat kesäkuun aikana nousseet noin 20 % ja kaalin sekä punajuuren noin 10 %. Lisäksi Nabiullina muistutti, että vaikka vuosittain toteutettavia säänneltyjen kunnallispalveluiden hintojen korotuksia ei tänä vuonna tehdä perinteiseen tapaan heinäkuussa, ne ovat kuitenkin edessä lokakuussa (syyskuussa pidettävien duuman vaalien jälkeen) ja pitävät yllä inflaatiopaineita.

Yleisempiä inflaatioriskejä ovat etenkin ennakoitua löysempi finanssipolitiikka sekä viime kuukausina kiihtynyt luototuksen kasvu. Näiden riskien vuoksi keskuspankki saattaa joutua pitämään ohjauskorkoaan korkeammalla kuin keväällä julkaistussa ennusteessa odotettiin. Nabiullina painotti, että tulevissa kokouksissa koronlaskut eivät ole itsestäänselvyys.         

Federaatiobudjetin menot jatkavat nopeaa kasvua ja alijäämä paisuu

Venäjän federaatiobudjetin menot ovat kasvaneet alkuvuonna vauhdikkaasti, vaikka tämän vuoden budjetissa menojen kasvun on kaavailtu jäävän muutamaan prosenttiin. Alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin menot olivat tammi-toukokuussa 17 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Menojen kasvua vetivät valtion hankinnat, jotka kasvoivat 50 % vuotta aiemmasta. Tämän tarkempia erittelyjä budjettimenojen rakenteesta Venäjä ei enää julkaise.

Federaatiobudjetin tulot eivät ole kasvaneet läheskään samaa vauhtia kuin menot. Tammi-toukokuussa koko federaatiobudjetin tulot olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Öljy- ja kaasutulot olivat heikon alkuvuoden takia edelleen 30 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Iranin sodan seurauksena noussut öljyn hinta on näkynyt Venäjän budjettituloissa vasta toukokuussa, jolloin öljy- ja kaasutuloja kertyi kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkean öljyn hinnan vaikutusta budjettituloihin hillitsee kuitenkin se, että valtio houkuttelee kompensaatiomaksuilla öljynjalostajia myymään tuotteensa kotimarkkinoille viennin sijasta. Federaatiobudjetin muut kuin öljy- ja kaasutulot kasvoivat tammi-toukokuussa 12 % vuotta aiemmasta arvonlisäverotulojen vetämänä.

Federaatiobudjetin alijäämä paisui tammi-toukokuussa 6 000 mrd. ruplaan (2,6 % BKT:stä). Alijäämä on jo kaksinkertainen verrattuna tälle vuodelle budjetoituun. Finanssiministeri Siluanovin mukaan alijäämä johtuu osin menojen etupainotteisesta ajoituksesta. Hän kuitenkin ilmoitti myös, että tämän vuoden budjettia aiotaan rukata ja budjetin alijäämä tulee kasvamaan. Budjetin muutokset aiotaan viedä duuman käsiteltäväksi syksyllä.

Yritysluototuksen kasvu jatkui keväällä

Keskuspankin julkaisemien tietojen mukaan Venäjän pankkisektorin yhteenlaskettu lainakanta kasvoi tammi-toukokuussa noin 12 %. Yritysluototus kasvoi huhti- ja toukokuussa noin 13 % vuotta aiemmasta ja toukokuussa yritysten luottokannan kasvu kiihtyi kuukausitasolla 1,5 prosenttiin. Yritysluottojen kasvu vaikuttaa keskittyvän suuriin valtionyhtiöihin sekä rakennussektorille.  Sen sijaan pienten ja keskisuurten yritysten lainakannan kasvu on koko vuoden ollut hyvin vaatimatonta ja ilman rakennussektorin toimijoita laskettu pk-yritysten lainakanta supistuu jo toista vuotta. Korkea korkotaso ja verotuksen kiristyminen ovat voineet vaikeuttaa etenkin näiden yritysten lainansaantia.

Tammi-huhtikuun aikana uusia yritysluottoja nostivat erityisesti kaupan alan ja rahoitusalan yritykset, joiden osuus myös koko lainakannasta on huomattava. Vuoden takaiseen verrattuna erityisen nopeasti kasvoi kuitenkin metsäteollisuuden, tupakkateollisuuden sekä metallituotteiden ja kulkuvälineiden tuotantoon keskittyvien yritysten uusien lainojen määrä.

Korkea korkotaso ja valtion asuntoluotto-ohjelmien muutokset ovat hillinneet kotitalouksien luotonottoa. Asuntoluottojen kanta kasvoi alkuvuonna noin 10 % vuotta aiemmasta. Kotitalouksien kulutusluotoissa on viime kuukausina näkynyt pientä kasvua, mutta niiden kanta oli toukokuussa yhä noin 5 % pienempi kuin vuotta aiemmin.

Hoitamattomien luottojen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta niiden osuus koko lainakannasta on pysynyt matalana. Venäjän keskuspankki raportoi myös verrattain laajan määritelmän mukaisen ongelmaluottojen määrän. Määritelmä sisältää sekä hoitamattomat että hyvin riskipitoiset luotot ja osan uudelleenjärjestellyistä lainasaatavista. Ongelmallisten yritysluottojen määrä oli keskuspankin mukaan toukokuun alussa 11 200 mrd. ruplaa, eli 11,6 % pankkien yrityslainakannasta. Vuotta aiemmin ongelmaluottojen määrä oli noin 9 100 mrd. ruplaa. Luottotappiovaraukset ja hyvälaatuiset vakuudet kattavat yli puolet ongelmaluottojen kannasta, mitä valvoja pitää turvallisena tasona. Kattamaton osa ongelmaluotoista vastaa noin neljäsosaa sektorin omasta pääomasta. Kulutusluotoissa ongelmaluottojen osuus oli 13 % ja asuntoluotoissa 2 %. Näissä pankkien tekemät luottotappiovaraukset kattavat liki 90 % ongelmaluotoista.

Pankkisektorin liikevoitto on alkuvuonna säilynyt edellisvuoden tasolla. Tappiota tekevien pankkien lukumäärä on aavistuksen kasvanut, mutta näiden osuus koko sektorin taseesta on vain noin 6 %. Keskimäärin pankkien oman pääoman tuottoaste (ROE) oli toukokuussa 19 %, eli hieman viime vuoden tasoa korkeampi. Pankkien hyvät tulokset ovat näkyneet oman pääoman maltillisena kasvuna. Toukokuussa sektorin oma pääoma oli 16 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin pankkien tappionsietokyky on siis hyvällä tasolla, mutta pankkikohtaiset erot voivat olla suuria.