Kiinan suorat sijoitukset Eurooppaan kasvoivat viime vuonna merkittävästi

Ajatushautomot MERICS ja Rhodium Group julkaisivat toukokuun lopulla vuosittaisen päivityksensä Kiinan suorista sijoituksista EU-maihin ja Isoon-Britanniaan. Viime vuonna Kiinan suorat sijoitukset Eurooppaan kasvoivat 67 % ja olivat arvoltaan 16,8 mrd. euroa. Sijoitukset kasvoivat toista vuotta peräkkäin seitsemän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen, mutta summa jää yhä kauas huippuvuosista 2016–2017, jolloin Kiina sijoitti Eurooppaan vuosittain yli 40 mrd. euroa. Viime vuonna EU ja Iso-Britannia kattoivat lähes neljänneksen Kiinan kaikista ulkomaisista suorista sijoituksista (2024: 17 %) ja noin 60 % sijoituksista kehittyneisiin maihin. Rhodium Groupin arvion mukaan Kiinan kaikkien ulkomaisten suorien sijoitusten arvo kasvoi viime vuonna 18 % ja oli 69 mrd. euroa, mikä on kuitenkin vain reilu kolmannes vuoden 2017 huipputasosta (182 mrd. euroa).

Suorien sijoitusten kasvua Eurooppaan vauhdittivat erityisesti yritysostot, joiden arvo lähes kaksinkertaistui 7,9 mrd. euroon. Leijonanosa yritysostojen arvosta selittyy kolmella suurella kaupalla. Pääomasijoittaja HongShan osti ruotsalaisen kuluttajaelektroniikkavalmistaja Marshall Groupin (1,2 mrd. euroa), ja Tencent osti kyproslaisen pelistudio Easybrainin (1,1 mrd. euroa) sekä neljänneksen osuuden Ubisoftin Vantage Studios -yksiköstä Ranskassa (1,1 mrd. euroa). Uusinvestoinnit (greenfield) säilyivät kuitenkin sijoitusten pääkanavana, ja niiden arvo kasvoi 51 prosentilla 8,9 mrd. euroon, kun mm. CALB:n, CATL:n ja Gotionin akkutehdashankkeiden rakennustyöt käynnistyivät. Sähköautohankkeiden ansiosta Unkari säilyi Kiinan sijoitusten suurimpana kohdemaana (3,9 mrd. euroa), vaikka sen osuus sijoituksista laski 32 prosentista 23 prosenttiin. Saksa (2,5 mrd. euroa) ja Ranska (1,9 mrd. euroa) olivat toiseksi ja kolmanneksi suurimmat kohdemaat.

Autoteollisuus oli edelleen merkittävin sektori kiinalaissijoituksille. Autoteollisuuden hankkeisiin suuntautui 7,6 mrd. euroa eli 45 % kaikista sijoituksista (2024: 52 %). Autoteollisuuden sijoituksista 93 % kohdistui sähköautojen arvoketjuun, etenkin akkuihin. Myös ICT- ja energiasektorien uusinvestoinnit kasvoivat. Energiasektorin uusinvestoinnit kuusinkertaistuivat 1,2 mrd. euroon lähinnä SDIC Powerin Skotlannin merituulipuistojen ansiosta, ja ICT-sektorin keskeisiin hankkeisiin lukeutui TikTokin datakeskuksen rakentaminen Suomeen.

Kiinan investointi-into Eurooppaan näyttää kuitenkin hiipuvan. Uusien ilmoitettujen greenfield-hankkeiden arvo laski viime vuonna 5,2 mrd. euroon (2024: 5,7 mrd. ja 2023: 16,9 mrd. euroa), ja uusien sähköautohankkeiden julkistukset supistuivat 4 mrd. euroon vuoden 2023 ennätyksestä (16,3 mrd. euroa). Kiinalaisyritykset vaikuttavat suosivan enenevissä määrin vientiä investointien sijaan. Kiinan tavaraviennin arvo Eurooppaan kasvoi viime vuonna 9 %. Kasvu oli erityisen nopeaa sektoreilla, joille sijoituksia on aiemmin tehty runsaasti. Akkujen vienti kasvoi 43 %, autojen 15 % (määrällisesti 29 %) ja tuulivoimalaitteistojen 65 %. Viennin suosiota selittää heikko juan (kurssi heikkeni euroa vastaan 8,4 % vuonna 2025, ja IMF arvioi juanin reaalisen kauppapainotetun kurssin noin 16 % aliarvostetuksi lokakuussa 2025), sekä Kiinan kotimainen ylikapasiteetti. Euroopan kiristyvä sääntely sekä geopoliittinen epävarmuus taas heikentää kiinalaisyritysten sijoitusintoa. EU:n toimielimet pääsivät joulukuussa 2025 sopuun ulkomaaninvestointien seurantaa koskevan asetuksen uudistuksesta, joka mm. velvoittaa kaikki jäsenmaat perustamaan kansallisen seurantamekanismin ja laajentaa seurannan kolmansien maiden yritysten eurooppalaisiin tytäryhtiöihin. Lisäksi komissio on julistanut käyttävänsä kilpailua vääristäviä ulkomaisia tukia koskevaa FSR-asetusta aiempaa aktiivisemmin, ja alkuvuonna 2026 julkaistu komission Industrial Accelerator Act -ehdotus toisi sijoituksille paikallisuusvaatimuksia. Jo käynnistetyt hankkeet kuitenkin pitänevät sijoitukset lähivuosina kohtuullisella tasolla.