Kiinan osakemarkkinoiden vuosi on ollut alavireinen

Pörssikurssit piristyvät alkuvuonna talouden avautuessa koronasuluista, mutta kurssit kääntyivät laskuun vuoden edetessä kiinteistömarkkinoiden ongelmien jatkuessa ja kotimaan talouskasvun jäätyä odotuksista. Lisäksi korkojen nousu länsimaissa, etenkin Yhdysvalloissa, on aiheuttanut sijoitusten ulosvirtaa ja heikentänyt tuottoja kehittyvillä markkinoilla, myös Kiinassa. Manner-Kiinan suuryrityksistä koostuva CSI 300 -indeksi on 13 % ja Hongkongin pörssin Hang Seng -indeksi 17 % vuoden alkua matalammalla. Lasku on kohdistunut eteenkin kasvu- ja teknologiayrityksiin. Shenzhenin pörssin ChiNext-kasvuyrityslistan osakekurssit ovat laskeneet 20 % tänä vuonna. Samalla aikavälillä osakekurssit Yhdysvalloissa (S&P 500) ovat nousseet 23 % ja kehittyvissä talouksissa (MSCI Emerging Markets) 2 %.

Manner-Kiinan ja Hongkongin osakekurssit ovat kehittyneet tänä vuonna selvästi muuta maailmaa heikommin

Lähteet: Macrobond ja BOFIT.

Viranomaiset ovat yrittäneet kannustaa osakekauppaan sen jälkeen, kun hallitus heinäkuussa kehotti ”piristämään pääomamarkkinoita ja parantamaan sijoittajien luottamusta”. Elokuussa veroviranomainen puolitti osakekaupan leimaveron. Osakemarkkinoiden sääntelyviranomainen (CSRC) puolestaan helpotti syyskuussa lainarahalla käytävää osakekauppaa ja lokakuussa kiristi lyhyeksimyynnin ehtoja markkinoiden tukemiseksi. Lisäksi uusia listautumisia pörssiin on rajoitettu. Marraskuussa finanssiministeriö muutti vakuutusyhtiöiden sääntelyä niin, että ne voivat tehdä pidempiaikaisia sijoituksia osakemarkkinoille.

Suursijoittajat on myös pyydetty hätiin. CSRC on kehottanut merkittäviä osakkeenomistajia tasapainottamaan osakemyyntejään ja lokakuussa valtion rahoitusyhtiö Central Huijin kertoi sijoittavansa neljän suuren valtio-omisteisen pankin osakkeisiin seuraavan puolen vuoden ajan. Tuolloin ilmoitetut omistuslisäykset olivat kuitenkin lähes olemattomat (Central Huijinin omistusosuus on 35–64 % neljässä suuressa valtionpankissa). Useat kymmenet isot valtionyhtiöt (kuten Sinopec ja China Mobile) ovat ilmoittaneet omien osakkeidensa takaisinostoista. Lisäksi lehtitietojen mukaan CSRC valmistelee valtion takaamaa ainakin 1 000 mrd. juanin (0.8 % BKT:stä) rahastoa osakemarkkinoiden tukemiseksi. Kiinalle tyypilliseen tapaan paineet piilotella heikkoa markkinakehitystä ovat taas lisääntyneet. Esimerkiksi valtio-omisteinen investointipankki CICC kielsi lehtitietojen mukaan työntekijöitään kommentoimasta taloutta tai markkinoita negatiiviseen sävyyn. 

Viranomaistoimet eivät ole onnistuneet palauttamaan sijoittajien luottamusta. Osakemarkkinoiden kaupankäyntivolyymit kuitenkin piristyivät marraskuussa jonkin verran syys-lokakuusta. Noin 40 % kaupasta käydään Shanghain ja 60 % Shenzhenin pörssissä. Lisäksi häviävän pieni osa kaupasta (noin 0,5 % kaupankäynnin arvosta) käydään vuonna 2021 perustetussa Pekingin pörssissä. Sen kaupankäyntivolyymit ovat kuitenkin kasvaneet huimasti marras-joulukuussa. Pekingin pörssiin on listattuna 236 yhtiötä (142 vuosi sitten) ja markkina-arvoltaan se on 0,4 % mannerkiinalaispörssien yhteenlasketusta osakemarkkinoiden arvosta. 

Ulkomaiset sijoittajat ovat niin ikään vähentäneet sijoituksiaan Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä. Hongkongin pörssin yhteistyöohjelman (Stock Connect) kautta tehdyt osakemyynnit ovat ylittäneet osakeostot elokuusta lähtien ja ulkomainen sijoitusomaisuus Kiinan osakemarkkinoilla on ohjelmien kautta laskenut 200 mrd. juania (28 mrd. dollaria) elokuusta lähtien. Tällä on ollut merkitystä myös koko pörssien kehitykselle. Vaikka yhteistyöohjelmien kautta ulkomainen omistus on vain 2 % Shanghain ja Shenzhenin pörssissä listattujen osakkeiden arvosta, vastaa ulkomaisten sijoittajien ohjelmien kautta käymä kauppa 13 prosentista pörssien vaihdosta.