Yhdysvaltojen ja Kiinan taloussuhteiden vaikeutuessa keskustelua maiden välillä halutaan lisätä

Kiinan ja Yhdysvaltojen valtionjohdot ovat viime aikoina lisänneet tapaamisiaan ja yhteydenpitoa. Tämän toivotaan liennyttävän maiden kiristyneitä välejä, lisäävän mielipiteiden vaihtoa sekä vähentävän virhetulkintoja. Samalla maiden välinen irtikytkentäkehitys jatkuu ja myös yhdysvaltalaisyritykset Kiinassa kokevat painetta siihen.

Yhdysvallat ja Kiina kertoivat syyskuussa perustaneensa kaksi uutta työryhmää maiden välisten taloudellisten ja rahoitusmarkkinakysymysten hoitoon. Yhdysvaltojen valtionvarainministeriön mukaan taloustyöryhmä edesauttaa maiden kahdenvälisten suhteiden tasapainottamista ja globaalien kysymysten, kuten köyhien maiden velkajärjestelyiden, käsittelyä. Rahoitusmarkkinatyöryhmä käsittelee sääntelyyn ja rahoitusvakauteen liittyviä kysymyksiä. Maiden väliset säännölliset keskusteluyhteydet olivat jäissä vuodesta 2018 lähtien, jolloin presidentti Trumpin hallinto vetäytyi niistä. Ilmoitusta edelsi Yhdysvaltojen kauppaministeri Gina Raimondon elokuinen vierailu Kiinaan. Vierailun yhteydessä perustettiin erillinen maiden välisiin kaupallisiin asioihin keskittyvä työryhmä sekä tiedonvälityskanava vientirajoitusten käytöstä. Kaupallisten asioiden työryhmän on tarkoitus kokoontua kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran ensi vuoden alussa. Aiemmin kesällä Kiinassa vierailivat ulkoministeri Antony Blinken, valtionvarainministeri Janet Yellen ja ilmastolähettiläs John Kerry.

Parantuvista keskusteluyhteyksistä huolimatta liiketoiminta maiden välillä näyttää vain vaikeutuvan. Vuosi sitten asetettujen teknologian vientirajoitusten lisäksi Yhdysvallat julkisti elokuussa presidentin asetuksen, jolla voidaan kieltää uudet yhdysvaltalaisinvestoinnit kiinalaisyhtiöihin, jotka toimivat kvanttilaskennan tai tekoälyn alalla tai valmistavat kehittyneitä mikrosiruja. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Kiina on puolestaan mm. ilmoittanut lopettavansa yhdysvaltalaisen siruvalmistaja Micronin tuotteiden käytön kriittisessä infrastruktuurissa ja rajoittanut mikrosiruissa käytettävien germaniumin ja galliumin vientiä. Rajoituksia perustellaan kansallisella turvallisuudella. Maiden välit ovat kiristyneet myös sen vuoksi, että Yhdysvallat syyttää kiinalaisyrityksiä teknologian tarjoamisesta Venäjälle, jota suoraan tai epäsuorasti käytetään Ukrainan sodassa. Syyskuussa Yhdysvallat asetti kymmenen uutta kiinalaisyritystä vientikieltolistalleen. Yrityksiä syytetään avusta Venäjälle ja Iranille sotatarvikkeiden tuottamiseen. Toisaalta elokuussa Yhdysvallat poisti 27 kiinalaisyhtiötä joutumasta vientikieltolistalle, kun viranomaiset kertoivat saaneensa valmiiksi loppukäyttötutkinnan yrityksistä ja todenneen ne kelpoisiksi vastaanottamaan yhdysvaltalaisvientiä, kuten teknologiaa.

Yhdysvaltojen kauppakamari Shanghaissa julkisti syyskuussa vuosiraporttinsa, jonka mukaan yhdysvaltalaisyritykset ovat aiempaa pessimistisempiä Kiinan markkinanäkymistä ja liiketoimintaympäristöstä. 52 % vastaajista oli optimistisia Kiinan viiden vuoden liiketoimintanäkymien suhteen, mikä on matalin osuus 25 vuotta tehdyssä kyselyssä. Vain 40 % vastaajista odottaa Kiinan liiketoiminnan tuottojen tänä vuonna ylittävän globaalien liiketoimintojen tuotot. Keskipitkällä aikavälillä suurimmaksi haasteeksi nähdään Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet. Suurin osa yrityksistä kokee valtion taholta jonkinlaista painetta irtikytkentään. Kaksi kolmannesta sanoo tämän tulevan lähinnä Yhdysvaltojen hallinnosta ja kolmannes Kiinan.

Kiina oli vielä viime vuoteen asti Yhdysvaltojen tärkein tavaratuontimaa, mutta tänä vuonna Meksiko on ohittanut Kiinan. Kiinan osuus Yhdysvaltojen tavaratuonnista on noin 14 % ja -viennistä 8 %. Maiden toisilleen vuosina 2018–2019 asettamat tuontitullit ovat yhä voimassa, eikä niihin viime vuosina ole tehty merkittäviä muutoksia. PIIE tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvaltojen keskimääräinen tuontitulli Kiinan-tuonnille on 19 % ja Kiinan keskimääräinen tulli Yhdysvaltojen-tuonnille 21 %. PIIE:n laskelmien mukaan Yhdysvallat on tuonut Kiinasta kauppasotaa edeltänyttä aikaa vähemmän sellaisia tuotteita, joille on asetettu tuontitulli. Näiden tuonti Kiinan ulkopuolelta on lisääntynyt. Varsinkin korkeimman 25 % tuontitullien kohteena olevien tuotteiden, kuten puolijohteiden ja kuluttajaelektroniikan, tuonti Kiinasta on vähentynyt selvästi. Kiinan-tuonnissa on kasvanut nimenomaisesti ne erät, jotka eivät ole lisätullien kohteena. Osa tuonnin laskusta selittynee sillä, että myös kiinalaisyhtiöt ovat siirtäneet Yhdysvaltojen-vientituotantoaan Kiinan ulkopuolelle, esimerkiksi Meksikoon, tullien välttämiseksi.

Yhdysvaltojen osuus Kiinan tavaraviennistä on 15 %, kun se ennen kauppasotaa vuonna 2017 oli 19 %. Kiinan tavaratuonnista Yhdysvallat kattaa vajaat 7 % (reilut 8 % vuonna 2017). Kiinan tullin tilastojen mukaan maan tavaravienti Yhdysvaltoihin väheni tammi-elokuussa dollareissa mitattuna 17 % vuodentakaisesta (koko vienti -5 %). Tavaratuonnin arvo Yhdysvalloista supistui vähemmän, 5 % (koko tuonti -8 %), ja tavarakaupan ylijäämä on kääntynyt laskuun. Merkittävämmät vientierät ovat koneet ja laitteet (42 % viennin arvosta), vaatteet ja tekstiilit (10 %) sekä erinäiset jalostetut tavarat (14 %). Kaikkien näiden vienti supistui tammi-elokuussa samaa tahtia kokonaisviennin kanssa. Kiinan tuonti Yhdysvalloista on monipuolisempaa. 20 % tavaratuonnin arvosta on koneita ja laitteita, 15 % kasviksia (suurelta osin soijapapuja), 15 % kivennäistuotteita (josta noin neljännes raakaöljyä), 13 % kemikaaleja sekä 9 % kuljetusvälineitä. Näistä ainoastaan kivennäistuotteiden tuonnin arvo kasvoi tammi-elokuussa vuodentakaisesta.

Kiinan tavarakaupan ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa on viime vuoden aikana supistunut, mutta on yhä suuri.

Lähteet: Kiinan tulli, Macrobond ja BOFIT.