BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/39
Alustavassa federaatiobudjetin kehyksessä sotamenoja ollaan lisäämässä voimakkaasti
Venäjän hallitus hyväksyi viime viikolla vuosille 2024-2026 laaditun alustavan federaatiobudjetin kehyksen. Kehyksen on määrä mennä seuraavaksi duuman käsittelyyn. Budjettikehystä ei ole vielä julkaistu virallisesti, mutta siitä on uutisoitu laajalti mediassa. Mediatietojen mukaan sekä federaatiobudjetin meno- että tuloarvioita on nostettu reippaasti verrattuna aiempiin, joulukuussa 2022 hyväksyttyihin budjettisuunnitelmiin.
Federaatiobudjetin kokonaismenot ovat uudessa kehyksessä vuosina 2024-2025 noin 20 % suuremmat kuin edellisessä budjettikehyksessä. Suurimmat menonlisäykset on kohdistettu puolustusmenoihin, joiden määrä aiotaan yli kaksinkertaistaa vuosina 2024-2025 edelliseen budjettisuunnitelmaan verrattuna. Puolustusmenoihin on budjetoitu noin 10 700 mrd. ruplaa (noin 110 mrd. dollaria nykykurssilla) vuonna 2024 ja 8 500 mrd. ruplaa vuonna 2025. Alustavassa budjettikehikossa kansallisen turvallisuuden menoja aiotaan ensi vuonna lisätä 13 % verrattuna aiemmin budjetoituun, kun taas sosiaalimenoja on määrä lisätä vain 5 %.
Budjettikehikon mukaan puolustusmenojen osuus federaatiobudjetista nousisi ensi vuonna historiallisen suureksi 29 prosenttiin. Lisäksi kansallisen turvallisuuden menoihin käytettäisiin 9 % menoista. Sitä vastoin sosiaalimenojen osuus on putoamassa jyrkästi sotaa edeltäviin vuosiin verrattuna ja olisi vain 21 % vuonna 2024.
Tämän vuoden päivitettyyn menoarvioon verrattuna federaatiobudjetin menojen on määrä kasvaa 16 % ensi vuonna. Budjetin pohjana olevassa talousministeriön ennusteessa ensi vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi ennakoidaan 7 %, joten menojen arvioidaan kasvavan reippaasti myös reaalisesti. Tämän vuoden päivitetynkin menoarvion toteutuminen vaatisi kuitenkin menojen leikkaamista tuntuvasti syys-joulukuussa vuotta aiempaan verrattuna. Siksi tämän vuoden menot voivat nousta vielä arvioitua suuremmiksi. Samalla menojen kasvu ensi vuonna hidastuisi.
Budjettikehyksessä ennakoidaan myös tulojen kasvavan huomattavasti sekä aiempiin budjettisuunnitelmiin että tämän vuoden tuloarvioon verrattuna. Öljy- ja kaasutuloja pönkittävät öljyn hinnan nousu ja ruplan heikentyminen. Budjetin taustaoletuksissa venäläisen öljyn vientihinnaksi ennakoidaan keskimäärin 70 dollaria tynnyriltä ja ruplan dollarikurssiksi 90-92 ruplaa vuosina 2024-2026. IEA arvioi venäläisen öljyn keskimääräisen vientihinnan olleen 58 dollaria tynnyriltä tämän vuoden tammi-elokuussa. Ruplan keskimääräinen dollarikurssi oli tammi-elokuussa 81 ruplaa. Muiden kuin öljy- ja kaasutulojen tulojen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna noin 20 %. Budjetin pohjana olevassa ennusteessa BKT:n odotetaan kasvavan 2,3 %. Lisätuloja on määrä saada mm. uudesta vientiverosta, joka on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Federaatiobudjetin arvioidaan olevan alijäämäinen sekä tänä vuonna että kaikkina uuden budjettikehyksen vuosina. Tämän vuoden alijäämäksi arvioidaan edelleen noin 3 000 mrd. ruplaa (2 % BKT:stä). Kehyksen mukaan alijäämää kertyisi enää 1 600 mrd. ruplaa vuonna 2024 ja 900 mrd. ruplaa vuonna 2025. Alijäämä on määrä rahoittaa kotimaisella velalla ja Kansallisen hyvinvointirahaston varoilla. Jos alijäämät pysyvät kehyksen raameissa, Venäjällä tuskin on vaikeuksia rahoittaa niitä. Kehyksen tuloarvio vaikuttaa kuitenkin melko optimistiselta. Myös menoja voidaan joutua jälleen lisäämään aiottua enemmän sodan ja kevään 2024 presidentinvaalien vuoksi.
Venäjän alustavassa budjettikehikossa puolustusmenojen osuus on nousemassa jyrkästi, sosiaalimenojen osuus supistumassa
Lähteet: CEIC, Venäjän finanssi ministeriö, Vedomosti, BOFIT.
Rahapolitiikkaa pyritään kiristämään inflaatiopaineiden lisääntyessä
Venäjän keskuspankki nosti syyskuun kokouksessaan ohjauskorkoa jälleen yhdellä prosenttiyksiköllä ja korko on nyt 13 %. Keskuspankki pitää inflaatioriskejä edelleen korkeina ja varoittaa, että esim. ennakoitua suuremmat budjettialijäämät voivat vaatia rahapolitiikan kiristämistä entisestään. Keskuspankki toteaa myös, että valtion tukemien luottojen suuri osuus lainakannassa heikentää ohjauskoron muutosten välittymistä lainamarkkinoille.
Inflaatio on kiihtynyt Venäjällä viime kuukausina ja elokuussa kuluttajahinnat nousivat 5 % vuotta aiemmasta. Inflaation kiihtymisen taustalla on etenkin valtion menojen kasvun tukema kotimaisen kysynnän elpyminen. Kotimaista tarjontaa ei pystytä lisäämään tarpeeksi kapasiteettirajoitteiden vuoksi. Erityisesti työvoimapula on noussut keskeiseksi ongelmaksi ja siksi palkat ovat nousseet vauhdikkaasti ruokkien inflaatiopaineita entisestään. Hallinnon erityisenä huolenaiheena on viime aikoina ollut polttoaineiden ripeä hinnannousu. Siihen on puututtu asettamalla bensiinille ja dieselille väliaikainen vientikielto, jota käsitellään tarkemmin tuoreessa BOFIT-blogissa.
Inflaatiopaineita on lisännyt myös ruplan jyrkkä heikkeneminen viime kuukausina. Ruplan virallinen dollarikurssi on syyskuun lopulla ollut noin 30 % heikompi kuin vuoden alussa (96 ruplaa 27.9.). Venäjän finanssiministeriö ja talousministeriö ovat esittäneet mm. uusia rajoituksia pääomavirroille ja jonkinlaista Kiinan mallin mukaista erillisen offshore-kurssin käyttöönottoa ruplalle, mutta keskuspankki on vastustanut ehdotuksia.
Keskuspankki julkaisi korkokokouksen yhteydessä myös uuden talousennusteensa. Siinä odotetaan BKT:n kasvavan 0,5-1,5 % ja keskimääräisen inflaation olevan 5-5,6 % vuonna 2024. Alustavan budjettikehyksen pohjana olevassa talousministeriön ennusteessa BKT:n odotetaan kasvavan 2,3 % ja keskimääräisen inflaation olevan noin 7 %.
Tuotannon kasvua vetävät edelleen sotaan kytkeytyvät toimialat
Venäjän talouskehitys jatkui melko tasaisena elokuussa. Rakentaminen on jatkanut kasvua, mutta jalostusteollisuudessa on viime kuukausina näkynyt tasaantumisen merkkejä. Vuotta aiempaan verrattuna jalostusteollisuus kasvoi kuitenkin elokuussa vielä 10 % ja rakentaminen 9 %. Kasvua ovat vetäneet sotaan kytkeytyvät toimialat.
Kulutusvetoisen vähittäiskaupan kehitys on viime kuukausina ollut laimeaa huolimatta palkkojen nopeasta kasvusta. Tammi-heinäkuussa keskimääräinen reaalipalkka nousi 7 %vuotta aiemmasta. Työttömyysaste pysyi elokuussa edelleen 3 prosentissa.
Myös kaivannaisteollisuuden kehitys on ollut alavireistä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi Venäjän raakaöljyn tuotannon vähentyneen hieman viime kuukausina. Venäjä on ilmoittanut leikkaavansa raakaöljyn tuotantoaan ja vientiään tänä vuonna. Talousministeriön ennusteessa raakaöljyn tuotannon arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin prosentin.
Tuotannon kasvu on tasaantunut viime kuukausina useimmilla toimialoilla Venäjällä
Lähteet: CEIC, Rosstat, BOFIT.
Sodan vaikutukset näkyvät Venäjän alueiden teollisuustuotannon ja rakentamisen kehityksessä
Teollisuustuotanto on Venäjällä sodan aikana kasvanut erityisen nopeasti sellaisilla jalostusteollisuuden aloilla, joilla on yhteys sotateollisuuteen. Sotateollisuuteen linkittyvien alojen tuotanto on jopa moninkertaistunut sotaa edeltävästä tasosta.
Kasvu on ollut vahvaa monilla perinteisesti vahvoilla sotateollisuusalueilla kuten Sverdlovskin, Tsheljabinskin ja Kurganin alueilla sekä Udmurtian tasavallassa. Paikallisuutiset kertovat monella alueella sotateollisen tuotannon kasvusta, laajoista rekrytoinneista ja tehtaiden siirtymisestä kolmivuorotyöhön. Joillain alueilla voidaan myös melko hyvin yhdistää vahva tuotannon kasvu tiettyihin sotateollisuuden tehtaisiin ja yrityksiin.
Monet alueet, joilla sodanaikainen teollisuuskehitys on ollut huonointa, ovat kärsineet länsimaisten yritysten lähdöstä ja/tai pakotteista. Esimerkiksi Karjalan tasavallassa metsäteollisuuden vientimarkkinoiden menetys ja autoteollisuusalueilla länsimaisten valmistajien lähtö ovat olleet kovia iskuja.
Sodan seuraukset näkyvät myös Ukrainan rajan läheisyydessä tilastoitavana rakentamisen kasvuna. Useilla Ukrainan vastaisella rajalla olevilla Venäjän alueilla rakentaminen on kasvanut selvästi nopeammin kuin koko maassa. Näillä alueilla on tehty mittavia linnoitustöitä samoin kuin Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla. Erittäin nopean rakentamisen kasvun kuukaudet vastaavat jossain määrin ajanjaksoja, jolloin linnoitustöitä on tiettävästi tehty. Raja-alueiden vahvaa rakentamisen kasvua saattaa selittää myös muun muassa lennokki-iskujen ja rautatiesabotaasin vahinkojen korjaus.
Venäjän alueiden talouskehitystä hyökkäyssodan alkamisen jälkeen on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin tuoreessa BOFIT Policy Briefissa.