Kiina julkisti suuntaviivat ilmastotavoitteilleen, yhteisiä suunnitelmia myös Yhdysvaltojen kanssa

Kiina julkisti poliittiset raamit ilmastotavoitteilleen lokakuussa. Viitekehys, nimeltään ”1+N”, määrittelee tien kohti hiilipäästöjen kääntymistä laskuun ennen vuotta 2030 ja maan muuttumista hiilineutraaliksi vuonna 2060. Viitekehyksen nimessä numero 1 merkitsee yleisiä suuntaviivoja kohti hiilitavoitteita, ja N lukuisia erillisiä toimintasuunnitelmia keskeisille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Yleisissä suuntaviivoissa eritellään tavoitteita ja toimia sekä kuluvalle että sitä seuraavalle viisivuotiskaudelle keväällä 2021 päätetyn laajan viisivuotissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteina on mm. energiaintensiivisyyden vähentäminen, kasvihuonekaasujen pienentäminen ja metsäpinta-alan kasvattaminen. Vihreään energiaan siirtymistä kannustetaan vero- ja hintapolitiikalla. Vuoteen 2025 mennessä maassa tulee olla luotuna alustavat raamit kohti vihreää ja vähähiilistä kiertotaloutta ja energiatehokkuutta on merkittävästi parannettu. Toimien osalta korostetaan muun muassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja ponnistusten koordinoimista myös kansainvälisesti (linkki englanninkieliseen dokumenttiin).

Kiina on lisäksi julkisesti luvannut lopettaa uusien hiilivoimaloiden rahoittamisen maan ulkopuolella. CREAn ja Global Energy Monitorin yhteisessä selvityksessä todetaan, että Aasiaan nyt suunnitteilla olevista hiilivoimaloista jopa kaksi kolmasosaa olisi riippuvaisia kiinalaisrahoituksesta. Rahahanojen sulkeutuminen vaikuttaisi eniten Bangladeshin ja Sri Lankan energiantuotantoon.

Glasgow’n ilmastohuippukokouksen aikana Kiinan ilmastolähettiläs Xie Zhenhua ilmoitti Kiinan ja Yhdysvaltain yhteisestä hankkeesta, jonka tarkoituksena on tehostaa maiden ilmastotoimia 2020-luvulla. Erityisesti metaanipäästöjen leikkaaminen nähtiin välttämättömänä, ja siihen osapuolet paneutuvat tarkemmin tapaamisessa ensi vuoden alkupuoliskolla. Yhdysvallat ilmoitti tavoitteekseen saada kaikesta sähköstään hiilisaasteetonta vuoteen 2035 mennessä ja Kiina vähentää hiilen kulutusta asteittain seuraavalla viisivuotiskaudella (2026–2030). Maailman kahden suurimman päästöjen aiheuttajan yhdessä tekemää ja Glasgow-julistukseksi nimettyä lausuntoa on laajalti kiitelty. Kuten Kiinan omienkin ilmastotavoitteiden kohdalla, todelliset vaikutukset riippuvat kuitenkin täysin julistuksen jälkeen aloitettavista konkreettisista toimista.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö sai jatkoa maanantaina 15.11., kun presidentit Biden ja Xi tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa, tosin virtuaalisesti. Tätä ennen maiden johtajat ovat pitäneet yhteyttä puhelimitse. Sekä Kiinan että Yhdysvaltojen viralliset lausunnot tapaamisen jälkeen viestivät sen sujuneen hyvässä hengessä, vaikka puheenaiheina oli myös arkoja asioita, kuten Xinjiangin ihmisoikeusloukkaukset ja Taiwanin kiristynyt tilanne. Toimiva dialogi onkin tervetullutta, koska kauppasodan aikana tehdyt toimet ovat molemmin puolin yhä täysimääräisesti voimassa. Yhdysvallat on jo lokakuun alussa ilmaissut halustaan jatkaa kauppaneuvotteluita (Viikkokatsaus 40/2021).

Kiina oli viime vuonna harvoja maita, jossa hiilidioksidipäästöt jatkoivat kasvua

Lähteet: BP Statistical review of World Energy 2021 ja BOFIT.