BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/26

Kiinan kommunistinen puolue juhlistaa tänään 1.7.2021 perustamisensa 100-vuotispäivää. Puolue perustettiin Kiinan tasavallan (1912–1949) aikaan, ja se nousi Manner-Kiinassa valtaan voitettuaan sisällissodan nationalistista Kuomintang-puoluetta vastaan vuonna 1949. Puolueella on edelleen jakamaton poliittinen valta Kiinassa, ja valtio ja puolue kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

Nykyisin Kiina on IMF:n mukaan maailman suurin talous ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna. Tämä on ollut pääosin seurausta vuoden 1978 jälkeen toteutetuista talousuudistuksista ja talouden avautumisesta ja kansainvälistymisestä. Tätä edelsi kuitenkin noin 150 vuoden mittainen ajanjakso, jolloin Kiinan talous kehittyi heikosti niin keisarinvallan, tasavallan kuin kansantasavallankin aikana. Keisarinvallan aikana Kiinan talous oli taantunut heikon hallinnon, sotien sekä länsimaiden ja Japanin kolonialismin myötä, mikä synnytti yhteiskunnallista levottomuutta ja johti vallankumoukseen ja tasavallan perustamiseen vuonna 1912. Tasavallan aikana kehitystä jarruttivat poliittinen epävakaus, Japanin invaasio, sisällissota ja inflaatio. Kansantasavallan aikana talouden modernisaatioon pyrittiin suunnitelmatalouden ja raskasteollisuuden avulla, mutta maatalouden laiminlyönti johti suureen nälänhätään Suuren Harppauksen (1958–1960) seurauksena. Maon aikana talous jäi myös poliittisten kampanjojen ja vainojen jalkoihin.

Kiinan vuodesta 1978 alkanut talouden uudistaminen siivitti maan kasvu-uralle, ja maan BKT kasvoi keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa aina 2010-luvulle saakka, minkä mahdollisti hyvin alhainen lähtötaso. Sittemmin talouden kasvuvauhti on hidastunut, mutta Kiinan talous kasvoi koronapandemiastakin huolimatta vuonna 2020. Kiina on hyödyntänyt taloutensa nostamisessa paljolti samaa, kuluttajatuotteiden valmistamiseen perustuvaa vientivetoista teollistumisstrategiaa, kuin sitä aiemmin nousseet ”tiikeritaloudet” Hongkong, Taiwan, Etelä-Korea ja Singapore. Inhimillisen pääoman kasvu ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet sittemmin siirtymisen korkeamman teknologian teollisuuteen. Kiinan BKT/capita on kuitenkin yhä merkittävästi pienempi kuin edellä mainituissa Aasian talouksissa.

Kommunistista puoluetta ja maata vuodesta 2012 johtanut Xi Jinping on vahvistanut Kiinan roolia globaalissa taloudessa esimerkiksi rahoittamalla kehittyvien talouksien infrahankkeita. Kiinan nousu on johtanut maan kasvaneeseen nationalismiin ja jännitteisiin etenkin länsimaiden kanssa. Xi Jinpingin kaudella Kiinan poliittinen ilmapiiri on lisäksi kaventunut: esimerkiksi puolueen sisällä valtaa on keskitetty korruptionvastaisiin kampanjoihin vedoten ja Xinjiangin muslimiväestön sorto on lisääntynyt terrorismintorjunnan varjolla. Myös Hongkongin poliittiset vapaudet kaventuivat merkittävästi vuosi sitten, 1.7.2020 voimaan tulleiden turvallisuuslakien myötä. Keväällä 2021 hyväksytyssä viisivuotissuunnitelmassa talouspolitiikan odotetaan jatkuvan melko samanlaisena kuin tähänkin mennessä, joskin panostuksia omavaraisuuden lisäämiseen pyritään kasvattamaan (BOFIT Viikkokatsaus 12/2021).

Kiinalla on historiallisesti ollut suuri rooli maailmantaloudessa

202126_k1.png

Lähteet: Maddison (1998), IMF vuosille 2000 ja 2020 ja BOFIT. Eurooppa v. 2000 ja 2020: EU-maat, Iso-Britannia, Sveitsi ja Norja.


Näytä viikkokatsaus 2021/25 Näytä viikkokatsaus 2021/27
;