BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/41
Presidentti Putin määräsi syyskuun lopussa, että raakapuun vienti Venäjältä on kiellettävä havupuiden ja jalopuiden (tammi. pyökki ja saarni) osalta. Kiellon on määrä astua voimaan vuoden 2022 alussa, mutta sen yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempia tietoja. Vientikiellon tavoitteena on kitkeä laittomat hakkuut ja harmaa puukauppa, joiden presidentti arvioi olevan syynä Venäjän markkinaosuuden romahdukseen globaalissa puukaupassa. Lisäksi pyrkimyksenä on nostaa kotimaisen metsäteollisuuden tuotannon jalostusastetta.
Venäjä on pyrkinyt jo pitkään samoihin tavoitteisiin hillitsemällä raakapuun vientiä. Raakapuun vientiä alettiin verottaa vuonna 2005 ja vientiveroja nostettiin asteittain vuosina 2007–2008. Venäjä suunnitteli jo tuolloin verojen nostamista niin korkeiksi, että viennistä tulisi kannattamatonta. Venäjän liittyessä vuonna 2012 WTO:n jäseneksi raakapuun vientiveroja laskettiin osittain. Havupuun vientiin asetettiin kuitenkin kiintiöt, joiden ylittävän viennin verotasoa ei sidottu. WTO-sopimuksen ulkopuolelle jääneitä raakapuun vientiveroja onkin viime vuosina nostettu reippaasti. Raakapuun viennin kieltämisestä osittain tai kokonaan on myös keskusteltu Venäjällä useita kertoja viime vuosina.
Huippuvuosina 2005–2007 Venäjältä vietiin raakapuuta noin 50 milj. m3 vuodessa. Vuosien 2008–2009 aikana vienti romahti alle puoleen ja oli sen jälkeen noin 20 milj. m3 vuosittain. Viime vuosina vienti on jälleen supistunut. Viime vuonna raakapuun viennin arvo oli 1,1 mrd. dollaria eli 0,3 % Venäjän tavaraviennistä. Siitä noin 75 % oli havu- ja jalopuuta. Samaan aikaan kun raakapuun vienti on supistunut, sahatun puun vienti on kasvanut. Suuri osa tästä viennistä koostuu kuitenkin puutavarasta, jota on jalostettu vain marginaalisesti raakapuuhun kohdistuvien vientiverojen välttämiseksi.
Venäjän suurimmat raakapuun vientimarkkinat ovat Kiina ja Suomi. Kiinan osuus Venäjän koko raakapuun viennistä oli viime vuonna 71 % ja Suomen osuus 21 %. Venäjän Kiinaan ja Suomeen suuntautuvan raakapuun viennin rakenne on erilainen: Kiinan-viennistä 80 % koostuu havupuusta, kun taas Suomen-viennistä 70 % on koivua. Siten vientikielto näyttää kohdistuvan etenkin Kiinaan menevään raakapuun vientiin. Venäjän laittomista hakkuista valtaosan on arvioitu keskittyneen Siperiaan ja Kaukoitään lähelle Kiinan rajaa.
Venäjä on tärkeä raakapuun tuontimarkkina sekä Kiinalle että Suomelle, mutta sen merkitys on vähentynyt. Vielä vuosina 2005–2007 Venäjän osuus Kiinan raakapuun tuontimäärästä oli lähes 70 %, mutta viime vuosina se on ollut noin 20 % ja Venäjä on pudonnut Kiinan toiseksi tärkeimmäksi raakapuun tuontimaaksi. Suomen raakapuun tuonnissa Venäjä on edelleen selvästi suurin markkina noin 70 %:n osuudellaan. Venäjän-tuonnin merkitys Suomen metsäteollisuudelle on kuitenkin vähentynyt: vuosina 2005–2006 Venäjältä oli peräisin 20 % Suomen metsäteollisuuden käyttämästä tukki- ja kuitupuusta, mutta viime vuosina osuus on ollut enää 7–8 %. Koska Suomeen tuodaan Venäjältä pääosin koivua, vientikielto kohdistuisi suoraan huomattavasti pienempään osuuteen puunkäytöstä.
Venäjän raakapuun vienti on supistunut
Lähteet: Comtrade, Venäjän tulli ja BOFIT.