BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/41
Finanssiministeriö julkaisi vastikään julkisen talouden linjaukset vuosille 2021−2023, jotka kattavat koko konsolidoidun budjetin eli federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion kolmen sosiaalirahaston budjetit. Federaation ja sosiaalirahastojen budjettiluonnokset hallitus lähetti syyskuun lopussa duuman käsittelyyn.
Tänä vuonna julkisen talouden nimellistulojen ennakoidaan linjauksissa supistuvan yli 7 %. Tulojen väheneminen olisi 10 % ilman keskuspankin ylijäämätilitystä, joka juontui Sberbankin myynnistä keskuspankilta valtiolle. Öljy- ja kaasuverotulot vähenevät kolmasosan, mutta muiden budjettitulojen arvioidaan Sberbank-tilityksen myötä pysyvän lähes ennallaan. Menot lisääntyvät yli 10 %, vaikka niiden kasvu laantuukin vuoden loppukuukausina. Toisaalta menot saattavat kasvaa enemmänkin, sillä valtion kassasta on harvinaisella tavalla varauduttu siirtämään paljon varoja hallituksen erilliseen rahastoon, josta menoja on kohdistettavissa nopeasti lähinnä talouden tukemiseen ja koronaviruksen vastaiseen kamppailuun. Julkisen talouden ylijäämä oli vuonna 2019 lähes 2 % suhteessa BKT:hen, mutta se on kääntynyt alijäämäksi, jonka ennakoidaan olevan koko tämän vuoden osalta noin 4,5 % BKT:stä ilman hallituksen rahaston erityiskäyttöä.
Ensi vuonna talouden odotetaan elpyvän 3,3 prosentin tahdilla ja kasvun jatkuvan lähes samana seuraavina vuosina. Urals-vientiöljyn hinnan oletetaan nousevan tästä vuodesta ja pysyvän noin 45−47 dollarissa, ja öljyn ja kaasun tuotannon sekä viennin odotetaan lisääntyvän. Näin ollen öljy- ja kaasuverotulojen nousisivat yli 15 % vuodessa vuosina 2021−2022. Muiden budjettitulojen arvioidaan kasvavan noin 7 prosentin vuositahdilla. Etenkin suurimman tuloerän eli ALV-tulojen (lähes viidesosa tuloista) odotetaan viime vuosien kaltaisesti kasvavan edelleen ripeällä tahdilla.
Julkisen talouden nimellismenojen kasvu aiotaan painaa vuosina 2021−2022 pariin prosenttiin vuodessa eli ennustettua vajaan neljän prosentin inflaatiota hitaammaksi. Tulojen elpymisen ja menojen hillitsemisen myötä alijäämän on määrä supistua kolmeen prosenttiin BKT:stä vuonna 2021 ja alle puoleentoista prosenttiin BKT:stä vuonna 2022. Julkisen talouden palkkoja ei koroteta ensi vuonna, ja kahtena seuraavana vuonna korotukset ovat inflaation suuruisia. Eläkeläiset, jotka eivät työskentele, saavat vuonna 2018 tehdyn päätöksen mukaisesti eläkkeisiinsä noin 6 prosentin vuotuisen korotuksen. Keskeisissä sektorikohtaisissa menoerissä terveydenhoidon ja sosiaalituen menojen kasvu painetaan ensi vuonna hyvin hitaaksi. Puolustusmenot vähenevät noustuaan viime ja tänä vuonna. Menot talouden eri sektoreille sekä sisäiseen turvallisuuteen ja järjestykseen ovat ensi vuonna edelleen kasvamassa suunnilleen 5 %, kuten myös tänä vuonna muiden sektoreiden varjoon jääneet koulutusmenot.
Tämän vuoden alijäämä rahoitetaan lähes kokonaan ottamalla velkaa lähinnä kotimaasta. Ensi vuodesta eteenpäin on tarkoitus ottaa velkaa alijäämää enemmän pitkälti siksi, että budjettisäännön mukaisesti öljy- ja kaasuverotuloja alkaa jälleen siirtyä säästöön ja edelleen laitettavaksi vararahastona toimivaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Valtion velka kasvaa, mutta suhteessa BKT:hen sen arvioidaan olevan vuoden 2023 lopussa noin 21,5 %. Vararahaston kokonaisvarojen ennakoidaan pysyvän vuosina 2021−2023 melko ennallaan suhteessa BKT:hen eli noin 10−11 prosentissa ja rahaston likvidien varojen noin 7 prosentissa BKT:stä.
Venäjällä julkisen talouden menojen kasvua aiotaan hidastaa
Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.