BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2020/38

Kiinan viranomaisten omien arvioiden mukaan noin 20 % jo meneillään olevista silkkitiehankkeista (Belt and Road Initiative, BRI) on kärsinyt koronapandemiasta vakavasti. Hankkeita on jouduttu siirtämään, keskeyttämään tai perumaan kokonaan. Myös uusia hankkeita on sovittu aiempaa vähemmän. Virallisten Kiinan kauppaministeriön tilastojen mukaan uusien sopimusten arvo jäi tammi-heinäkuun aikana vain 7 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. BRI-hankkeiden tilastointiin liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä ja esimerkiksi uutis- ja analyysitalo Refinitiv arvioi uusien hankkeiden supistuneen selvästi virallisia lukuja nopeammin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Silkkitiehankkeella on jo parin vuoden ajan ennen koronapandemiaa ollut vastatuulta, kun Kiinan talouskasvu on hidastunut, lainapolitiikka on kiristynyt ja hankkeeseen on kohdistunut kritiikkiä niin kotimaassa, kohdemaissa kuin länsimaissakin.

BRI on tuonut hankkeita ja rahoitusta sellaisiinkin köyhiin maihin, jotka eivät saa lainaa markkinoilta heikon luottokelpoisuutensa vuoksi. Refinitivin mukaan Kiina on investoinut vuodesta 2013 lähtien 44 tällaiseen maahan yhteensä noin 280 mrd. dollaria, kun sen arvio silkkitiehankkeen kaikista investoinneista on noin 1 900 mrd. dollaria. Vaikka hankerahoitus on yleensä ollut kohdemaille tervetullutta, Kiinaa on myös syytetty köyhien maiden ajamisesta velkaloukkuun. Niin velallisille kuin Kiinallekin tästä aiheutuvista riskeistä on varoiteltu vuosien ajan, ja lainoja on jo jouduttu järjestelemään jonkin verran. Tänä vuonna maksuhäiriöt ovat kasvaneet entisestään, kun koronapandemia on ajanut useat rahoitusta saaneet maat maksuvaikeuksiin. Tänä ja ensi vuonna erääntyy paljon hankkeen huippuvuosina 2015–2016 myönnettyjä viiden vuoden lainoja.

Keväällä G20-maat sopivat köyhimpien maiden velkahelpotusohjelmasta, jonka puitteissa myös Kiina on neuvotellut helpotuksista lainojen takaisinmaksuun. Kiinan osallistuminen yhteistoimintaan on ollut tervetullutta. Se on yleensä halunnut neuvotella velallisten kanssa kahden kesken ilman julkisuutta, mikä on herättänyt epäilyjä Kiinan vaativan muita maita tiukempaa lainojen takaisinmaksua.

Valtaosa silkkitiehankkeen rahoituksesta tulee kiinalaisilta valtion politiikkapankeilta kuten China Development Bank ja Export-Import Bank of China (Eximbank) sekä muilta suurilta valtio-omisteisilta pankeilta, ministeriöiltä ja Silkkitierahastolta, joka on saanut osan alkupääomastaan valuuttavarannosta ja toimii keskuspankin valvonnassa. Kiinan riskejä lisää se, että lainat myönnetään enimmäkseen dollareissa. Kiina on yrittänyt lisätä juanin käyttöä, mutta lainanottajat haluavat dollareita.

Tutkimuslaitos Rhodium Group arvioi, että Kiina pystyy ylläpitämään Silkkitiehankkeen rahoituksen suunnilleen nykyisellä tasolla mutta tuskin kasvattamaan sitä. Rahoituslähteitä pyrittäneen sen sijaan lisäämään ja monipuolistamaan niin, että mukaan tulisi enemmän myös yksityisiä tahoja. Myös hankkeiden toteutuksessa halutaan eroon valtiokeskeisyydestä. Refinitiv-instituutin mukaan yli puolet hankkeista kuuluu nyt hallitusten yksiköille kuten valtionyrityksille ja vain alle kolmannes yksityiselle sektorille. Hankkeiden uskotaan myös olevan jatkossa entistä pienempiä ja suuntautuvan aiempaa enemmän myös uusille toimialoille kuten digitalisaatioon, terveydenhuoltoon ja ympäristöprojekteihin. Silkkitiehanketta halutaan myös tehostaa. Chatham House’n tuoreen selvityksen mukaan silkkitiehankkeet ovat olleet usein huonosti valittuja ja suunniteltuja, tehottomasti toteutettuja ja taloudellisesti kannattamattomia. Syitä siihen löytyy paitsi Kiinasta, myös vastaanottajamaista.

Kiinan viranomaisten ilmoittama silkkitiehankkeen uusien sopimusten arvo, mrd. dollaria

202038_k4.png

Lähteet: Kiinan kauppaministeriö, Macrobond ja BOFIT


Näytä viikkokatsaus 2020/37 Näytä viikkokatsaus 2020/39
;