BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2020/05
Hieman alle puolet eli vuosittain noin 70 mrd. m3 Venäjän EU-maihin suuntautuvasta kaasunviennistä on viime vuosina kuljetettu asiakkaille Ukrainan kautta. Loppuosa viennistä kulkee joko Valko-Venäjän kautta (Jamal-Eurooppa-putkisto), Itämeren pohjassa Nord Stream -putkistossa tai suoraan rajanaapureille. Kaasun kauttakulusta saatavat korvaukset ovat Ukrainan taloudelle merkittävä tulonlähde, minkä takia monet EU-maat ja Yhdysvallat ovat olleet huolissaan kauttakulun tulevaisuudesta. Rakenteilla olevan Nord Stream 2 -putken käyttöönotto voisi supistaa Ukrainan kauttakulun murto-osaan nykyisestä. Osin tästä syystä, ja osin tukeakseen omaa LNG-vientiään, Yhdysvallat kohdisti joulukuussa putken rakentajille pakotteita, mikä on toistaiseksi pysäyttänyt rakennustyöt.
Venäjä ja Ukraina pääsivät uuteen sopuun kaasun kauttakulusta aivan joulukuun 2019 lopussa vanhan sopimuksen umpeutuessa. Uuden sopimuksen mukaan Gazprom kuljettaa Ukrainan kautta tänä vuonna vähintään 65 mrd.m3 ja vuosina 2021—2024 vähintään 40 mrd. m3 maakaasua. Sopimukseen pääsyä edelsi Gazpromin ja Naftogazin yhteisymmärrys aikaisempien kiistojen ratkaisusta. Gazprom maksoi Tukholman välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,9 mrd. dollaria korvauksia edellisen kauttakulkusopimuksen rikkomisesta. Vastaavasti Naftogaz luopui uusista korvausvaatimuksista.
Mustanmeren pohjassa Venäjältä Turkkiin kulkeva uusi TurkStream putkisto valmistui viime vuoden lopulla ja avattiin virallisesti tammikuun alussa. Putkiston kautta voidaan toimittaa kaasua Turkin markkinoille ja mahdollisesti myös asiakkaille Kaakkois- ja Keski-Euroopassa. Sen enempää Nord Stream 2 kuin TurkStream eivät avaa Gazpromille kokonaan uusia markkinoita, eikä uusien putkistojen käyttöönotto kasvata Venäjän kaasunvientiä.
Sen sijaan joulukuun alussa virallisesti avattu uusi Siperian voima -kaasuputkisto avaa Venäjälle pääsyn Kiinan kasvaville markkinoille. Aikaisemmin Venäjän (putki)kaasunvienti on ollut täysin riippuvainen Euroopan ja Turkin kaasumarkkinoiden kehityksestä. Aluksi Kiinaan toimitettavat määrät ovat pieniä, eikä Kiinan-viennin kannattavuudesta ole hyviä arvioita. Kun putkisto on käytössä täydellä 38 mrd. m3 kapasiteetilla, Venäjä on Kiinalle suunnilleen Turkmenistanin kokoinen kaasuntuoja.