BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2019/05
Venezuelan katastrofaalisen taloustilanteen ja poliittisen umpikujan keskellä oppositiojohtaja Juan Guaidó julistautui 23. tammikuuta maan väliaikaiseksi presidentiksi haastaen näin tammikuun alussa toisen presidenttikautensa aloittaneen Nicolas Maduron. Yhdysvallat ja monet muut keskeiset maat ovat jo tunnustaneet Guaidón, kun taas Kiina ja Venäjä seisovat nykyhallinnon takana. Venezuela on tarjonnut niille strategisen jalansijan latinalaisessa Amerikassa ja vastapainoksi ne ovat rahoittaneet maata runsaasti.
Eri lähteiden mukaan Kiina on myöntänyt vuoden 2008 jälkeen Venezuelalle 60–70 mrd. dollarin arvosta luottoja infrastruktuuri- ja öljyprojekteihin, joiden takaisinmaksu on pääosin sidottu öljytoimituksiin. Viimeksi syyskuussa Kiina myönsi 5 mrd. dollarin luoton, ja sen saamiset Venezuelasta ovat tällä hetkellä ehkä 20–25 mrd. dollaria. Venezuela oli aikaisemmin Kiinan seitsemänneksi suurin öljyntoimittaja runsaan 5 prosentin osuudella, mutta viime vuonna tuonti sieltä romahti lähes neljänneksen ja maan osuus Kiinan raakaöljyn tuonnista laski 3,6 prosenttiin.
Venäjän myöntämän rahoituksen määrä on Kiinaa huomattavasti pienempi, mutta hallituksen ja öljy-yhtiö Rosneftin vuoden 2006 jälkeen myöntämien luottojen määrän arvioidaan nousevan ainakin 17 mrd. dollariin. Nämäkin velat on ilmeisesti pääosin sidottu öljytoimituksiin. Viime marraskuussa hallitus jatkoi Venezuelan rahoitusta sopimalla yli 3 mrd. luoton uudelleenjärjestelystä, joten sen maksamattomat saamiset Venezuelalta ovat vähintään tuon summan suuruiset. Rosneftin velkasaamiset olivat sen oman ilmoituksen mukaan viime syksynä runsaat 3 mrd. dollaria. Venäjällä ja Kiinalla on myös omistuksia Venezuelan öljyteollisuudessa.
Tukholman rauhantutkimuslaitos SIPRIn tilastojen mukaan Venäjä ja Kiina aloittivat aseviennin Venezuelaan vuonna 2006. Vuosina 2006–2016 Venäjä osuus Venezuelan aseostoista oli 74 %. Kiina oli toiseksi suurin aseiden toimittaja 11 prosentin osuudellaan. Maan asetuonti näyttäisi kuitenkin romahtaneen vuosikymmenen puoliväliin tultaessa.
Venezuelan todellinen velkatilanne on erittäin sekava eikä maa enää kykene hoitamaan kaikkia velkojaan. Reutersin arvion mukaan sen ulkomainen kokonaisvelka on noin 140 mrd. dollaria, josta 60 mrd. on hallituksen ja valtiollisen öljy-yhtiö PDVSA:n bondeja ja loput ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen myöntämiä luottoja. Vaikka maalla on maailman suurimmat öljyreservit, sen tilannetta ovat pahentaneet öljyn dollarihinnan, tuotannon ja valuutan romahtaminen. Tämä on vaikeuttanut velkojen takaisinmaksua myös Kiinalle ja Venäjälle. Yhdysvaltojen tällä viikolla (28.1.) asettamat pakotteet Venezuelan öljyteollisuudelle ja öljynviennille mutkistavat entisestään maan velkatilannetta.