Siirry sisältöön

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2017/28

Kiinan eläkejärjestelmä on reformien tarpeessa, sillä sen rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Kiina vanhenee vauhdilla vuonna 1979 voimaan tulleen yhden lapsen politiikan ja nopeasti pidentyneen keskimääräisen eliniän vuoksi. Maailmanpankin mukaan Kiinan huoltosuhde oli vuonna 2016 noussut 14:ään yli 64-vuotiaaseen henkilöön sataa työikäistä kohti (Suomi 34). Mittaustapa aliarvioi Kiinan todellista huoltosuhdetta, sillä eläkeikä on selvästi alle 64 vuotta. Tilanne ei ole vielä akuutti, mutta nopean vanhentumisvauhdin vuoksi ei uudistuksia voida lykätä kauaa. YK ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä yli 65-vuotiaita kiinalaisia on jopa 44 sataa työikäistä kohden.

Kiinan eläkejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: valtion eläkejärjestelmästä, yritysten eläkejärjestelmästä ja työntekijöiden oma-aloitteisesta eläkesäästämisestä. Ainoastaan valtion eläkejärjestelmän maksut ovat pakollisia ja nekin vain kaupungeissa. Kaupunkilaiset maksavat pakollisia työeläkemaksuja 8 % bruttopalkastaan henkilökohtaiselle eläketilille, jonka lisäksi työnantajat maksavat 20 % palkoista eläkerahastoon. Lopulliset eläkkeet maksetaan osin eläketileiltä ja osin rahastosta. Eläkkeeseen ovat oikeutettuja 15 vuotta eläkemaksuja maksaneet. Lähinnä suuret ja varakkaat yritykset maksavat työntekijöilleen maksuja yrityseläkejärjestelmään. Maaseudulla valtioneläkkeet ovat matalia eikä järjestelmään kuuluminen ole pakollista, minkä vuoksi suuri osa ihmisistä ei maksa eläkemaksuja eikä saa eläkettä.

Ilman uudistuksia nykyinen järjestelmä tulee kärsimään huomattavasta rahoitusvajeesta ikääntyneiden määrän kasvaessa. Esim. vuonna 2015 eläkerahastojen menot kasvoivat Kiinan työvoima- ja sosiaaliturvaministeriön mukaan enemmän (+20 %) kuin tulot (+17 %). Kiina ilmoitti vuonna 2015 poistavansa julkisen sektorin työntekijöiden erioikeuden olla maksamatta eläkemaksuja ja viime vuonna eläkerahastojen sallittiin sijoittaa varojaan osakkeisiin. Toimilla yritetään kasvattaa rahastojen tulovirtaa. Tammi-toukokuussa 2017 rahastojen tulot kasvoivatkin hieman menoja nopeammin. Eläkevarojen sijoittaminen kotimaisiin osakkeisiin on järjestelmän kestävyyden kannalta ongelmallista, sillä Kiinan spekulatiivisen ja kupla-alttiin osakemarkkinan riskit ovat huomattavia.

Eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta suurin ongelma on alhainen eläkeikä, joka on naisilla yleensä 50–55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Erään arvion mukaan eläkeiän nostaminen vuodella kasvattaisi vuosittaisia eläketuloja 4 mrd. juanilla ja leikkaisi eläkemenoja 16 mrd. juanilla. Eläkeiän nosto siis helpottaisi rahoitusvajetta, joka voi arvioiden mukaan olla jopa 1 200 mrd. juania (155 mrd. EUR) vuoteen 2019 mennessä.

Reformit etenevät varovaisesti. Eläkeuudistuksen tiedot on määrä julkistaa tänä vuonna, mutta itse täytäntöönpano alkaa ennakkotietojen mukaan vasta vuonna 2022, josta lähtien eläkeikiä nostetaan asteittain 30 vuoden ajan. Eläkeiän lopullinen taso tulee miehille olemaan 65 ja naisille 60 vuotta. Naisten eläkeiän nosto on vaarassa laskea jo ennestään matalaa syntyvyyttä ja naisten työhönosallistumisastetta, koska kiinalaisperheet ovat puutteellisten päivähoitomahdollisuuksien johdosta perinteisesti turvautuneet isoäiteihin lastenhoitajina.