BOFIT Viikkokatsaus 47/2026

Venäjän kasvavat sotamenot ovat syrjäyttäneet muita menoja ja syöneet säästöjä



Federaatiobudjetin menojen kasvu hidastui lokakuussa 

Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-lokakuussa 11 % vuotta aiemmasta. Lokakuussa kasvua kertyi 18 % öljy- ja kaasutulojen käännyttyä jälleen kasvuun korkeamman öljyn hinnan vetämänä. Federaatiobudjetin menoja lisättiin tammi-lokakuussa 13 % vuotta aiemmasta. Lokakuussa kasvu jäi kuitenkin selvästi hitaammaksi vain 2 prosenttiin. Tammi-lokakuussa federaatiobudjetin alijäämä oli 5 200 mrd. ruplaa eli noin 2 % BKT:stä. Tämän vuoden loppuun mennessä alijäämän odotetaan yltävän 7 300 mrd. ruplaan (3 % BKT:stä).    

Tammi-syyskuun osalta on saatavilla myös tarkempia tietoja federaatiobudjetin menojen jakautumisesta. Budjettimenoista noin kolmannes oli kuitenkin käyttötarkoitukseltaan salattuja. Salattujen menojen ja puolustusmenojen yhteenlaskettua arvoa voidaan pitää karkeana arviona Venäjän sotaan kytkeytyvistä menoista. Todellisuudessa menot ovat luultavasti vielä suuremmat, sillä sotaan kytkeytyviä menoja sisältyy osin myös muihin menoluokkiin. Salatut menot ja puolustusmenot yhteensä vastasivat tammi-syyskuussa noin 40 % koko federaatiobudjetin menoista. Nämä menot kasvoivat lähes 30 % vuotta aiemmasta, kun taas muut menot kasvoivat vain 6 %. Kun hinnat ovat nousseet samaa tahtia, muut menot eivät kasvaneet käytännössä lainkaan reaalisesti. Heinä-syyskuussa sotaan kytkeytyvien menojen kasvu kuitenkin hidastui selvästi. Menoja lisättiin enää 6 % vuotta aiemmasta alkuvuoden mittavien menoryöppyjen jälkeen.  

Joitakin federaatiobudjetin menoja on myös leikattu tänä vuonna. Asumiseen ja kunnallispalveluihin suunnatut menot supistuivat tammi-syyskuussa 15 % vuotta aiemmasta. Tämä heijastanee asuntoluottoihin ja asuntotuotantoon suunnattujen valtion tukiohjelmien leikkauksia. Lisäksi terveydenhuoltomenot supistuivat tammi-syyskuussa 8 % vuotta aiemmasta. Federaatiobudjetista rahoitetaan kuitenkin vain osa terveydenhuoltomenoista ja federaation rahoitusosuus on pienentynyt viime vuosina, tänä vuonna se on enää 23 %. Lisäksi federaatiobudjetin sosiaalimenot ovat viime vuosina kasvaneet tuskin lainkaan. Nopean inflaation vuoksi sosiaalimenot ovat reaalisesti supistuneet selvästi. Federaatiobudjetin osuus myös sosiaalimenojen rahoittamisesta on kaventunut ja on tänä vuonna enää alle 30 %.    

Venäjän budjettisäännön tavoitteena on tasata öljyn hinnan vaihtelujen vaikutusta talouteen

Venäjän finanssipolitiikan pohjana on periaatteessa ollut jo pitkään ns. budjettisääntö. Budjettisäännön tavoitteena on tasata öljyn hinnan ja öljytulojen vaihtelujen vaikutusta finanssipolitiikkaan ja valuuttakurssiin. Samankaltaisia sääntöjä on käytössä monissa maissa, joissa valtio saa runsaasti verotuloja luonnonvaroista. Korkeiden hintojen aikana ylimääräisiä tuloja pyritään säästämään ja matalan hinnan aikana säästöjä käytetään menojen rahoittamiseen.

Venäjän budjettisäännön mukaan budjetin pohjana käytetään öljy- ja kaasutulojen perustasoa, joka perustuu suhteellisen varovaiselle öljynhintaoletukselle. Jos toteutuneet öljytulot ylittävät perustason, ylimääräisillä tuloilla ostetaan valuuttaa ja kultaa ja ne talletetaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon. Jos taas toteutuneet öljy- ja kaasutulot ovat perustasoa pienemmät, rahastosta nostetaan valuuttamääräisiä varoja, jotka vaihdetaan rupliksi ja käytetään budjettialijäämän rahoittamiseen. Finanssiministeriö ilmoittaa etukäteen seuraavan kuukauden valuuttaoperaatiot, joilla tasataan toteutuneen öljyn hinnan erotus ennakoituun verrattuna ja keskuspankki toteuttaa ne finanssiministeriön puolesta.  

Viime vuosina Venäjällä on kuitenkin toistuvasti lipsuttu budjettisäännöstä, koska valtion menot ovat kasvaneet nopeasti sodan seurauksena. Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta on nostettu runsaasti varoja valtiontalouden alijäämän kattamiseen tarpeen vaatiessa öljyn hinnasta tai perustuloista riippumatta.      

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidit varat ovat huvenneet 

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston kaikkien varojen yhteenlaskettu arvo oli lokakuun lopussa 13 000 mrd. ruplaa eli 5,6 % BKT:stä. Rahaston varoista 30 % on likvidejä eli nopeasti käyttöön otettavia varoja. Loput varoista on sidottu erilaisiin sijoituskohteisiin ja niiden muuttaminen käteiseksi voisi olla vaikeaa ainakin lyhyellä aikavälillä.

Etenkin täysimittaisen hyökkäyssodan alkuvuosina Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja käytettiin runsaasti valtiontalouden alijäämän kattamiseen ja talouden tukemiseen. Tänä vuonna rahastosta on nostettu varoja noin 500 mrd. ruplan arvosta. Helmikuussa 2022 rahastossa oli likvidejä varoja vielä 9 700 mrd. ruplan arvosta (6 % BKT:stä). Tuoreimpien tietojen mukaan likvidien varojen arvo oli vuoden 2026 lokakuun lopussa enää noin 3 600 mrd. ruplaa (1,5 % BKT:stä). Likvidit varat koostuvat kullasta ja juan-määräisistä arvopapereista.   

Rahaston muut varat on sidottu venäläisten yritysten osakkeisiin ja velkakirjoihin sekä pitkäaikaisiin talletuksiin venäläisissä pankeissa. Suurin summa on kiinni Venäjän suurimman pankin Sberbankin osakkeiden enemmistöosuudessa. Muita tärkeimpiä osakeomistuksia rahastossa ovat valtion rautatieyhtiö RZD, valtion asuntorakentamisen rahoitusyhtiö Dom.RF sekä pankit VTB ja Gazprombank. Velkakirjojen osalta mittavimmat summat on suunnattu valtio-omisteiselle sotateollisuusyritys Rostechille ja valtion tienrakennusyhtiö Avtodorille.    

Pakotteet rajoittavat Venäjän keskuspankin mahdollisuuksia käyttää valuuttavarantoaan

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidit varat ovat osa myös Venäjän valuuttavarantoa, ja Venäjän keskuspankki hallinnoi niitä finanssiministeriön puolesta. Rahastovaroilla keskuspankki toteuttaa myös budjettisäännön mukaiset valuuttakaupat. Rahastovarojen lisäksi valuuttavaranto kattaa myös varsinaiset, keskuspankin taseessa olevat valuuttamääräiset varat. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vuoksi Venäjän keskuspankki ei kuitenkaan pysty käyttämään suurta osaa näistä varoista.

Venäjän valuuttavarannon muutokset ovat viime vuosina heijastaneet etenkin kullan hinnan jyrkkiä vaihteluita, koska kullan osuus varannossa on suuri. Tonneissa mitattuna kullan määrä varannossa on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Tänä vuonna määrä on supistunut noin 3 %. Pakotteet rajoittavat myös Venäjän keskuspankin mahdollisuuksia myydä kultaa, sillä Venäjän keskuspankki on pakotelistattu. Lisäksi useimmat pakotteita asettaneet maat ovat asettaneet rajoituksia kullan tuonnille Venäjältä.      

Lokakuun lopussa Venäjän valuuttavarannon arvo oli Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan noin 720 mrd. dollaria. Siitä 290 mrd. dollaria koostuu kullasta ja noin 30 mrd. Venäjän IMF-vastuista. Varsinaisia valuuttamääräisiä varoja on siis noin 400 mrd. dollaria. Valuuttamääräisten varojen jakauman viimeisimmät julkaistut tiedot ovat vuoden 2022 alusta. Silloin 70 % valuuttamääräisistä varoista oli pakotteita asettaneiden maiden valuutoissa, joten ne ovat pakotteiden vuoksi Venäjän keskuspankin ulottumattomissa.

Näiden tietojen pohjalta arvioituna noin 30 % valuuttamääräisistä varoista ja 60 % koko kulta- ja valuuttavarannosta on varsinaisesti Venäjän keskuspankin hallinnassa. Venäjän keskuspankin hallinnassa olevan kulta- ja valuuttavarannon arvo olisi siis karkeasti arvioiden noin 412 mrd. dollaria ja siihen sisältyy 44 mrd. dollaria Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidejä varoja.