Venäjän talous supistui alkuvuonna, mutta öljyn hinnannousu tuo taloudelle helpotusta

Venäjän talouskehitys heikkeni jyrkästi tammi-helmikuussa. Kokonaistuotanto supistui, mutta taustalla olivat osin väliaikaiset tekijät. Viime kuukausina talouskehitys on kuitenkin jälleen piristynyt öljyn hinnannousun vetämänä. Korkeampi öljyn hinta helpottaa myös valtiontalouden tilannetta, vaikka vaikutus näkyykin viiveellä. Vaikka öljyn hinnannousu tukee taloutta, se ei ratkaise Venäjän ongelmia. Talouden ennakoidaan edelleen kasvavan korkeintaan hitaasti tänä vuonna ja valtiontalouden odotetaan pysyvän alijäämäisenä.

Venäjän öljynvientitulot ovat kasvaneet jyrkästi

Iranin sodan seurauksena maailmanmarkkinoilla supistunut öljyn tarjonta ja rajusti nousseet öljyn hinnat ovat lisänneet Venäjän vientituloja viime viikkoina huomattavasti. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli maaliskuussa 78 dollaria tynnyriltä, kun se tammi-helmikuussa oli vain 46 dollaria tynnyriltä. Hinta on noussut edelleen huhtikuussa. Lisäksi Yhdysvallat on väliaikaisesti löysentänyt Venäjän öljyn vientiin kohdistuvia pakotteitaan, mikä on osaltaan helpottanut venäläisen öljyn myyntiä. Kiina ja Intia ovat lisänneet öljyn tuontiaan Venäjältä.  

Ukrainan drooni-iskut Venäjän keskeisiin Suomenlahden vientisatamiin Primorskiin ja Ust-Lugaan pysäyttivät viennin näistä satamista väliaikaisesti maaliskuun lopussa. Vientiä pystyttiin kuitenkin jatkamaan ainakin osalla kapasiteetista melko nopeasti. IEA:n arvion mukaan Venäjän koko öljyn (raakaöljy ja öljyjaosteet) viennin määrä oli maaliskuussa hieman suurempi kuin helmikuussa. Venäjälle öljyn viennistä kertyneet tulot kaksinkertaistuivat helmikuun pohjalukemista korkeamman hinnan vetämänä.   

BKT kääntyi kasvuun maaliskuussa heikon alkuvuoden jälkeen  

Venäjän talouskehitys heikkeni jyrkästi alkuvuonna ja Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT supistui tammi-maaliskuussa 0,3 % vuotta aiemmasta. Etenkin vuoden ensimmäisinä kuukausina talouskehitys oli heikkoa. Talousministeriö arvioi BKT:n supistuneen tammi-helmikuussa noin 1,5 % vuotta aiemmasta. Ministeriön mukaan heikko kehitys johtui kuitenkin osin siitä, että työpäiviä oli yhteensä kolme vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjän keskuspankki selittää kasvun hiipumista myös vuoden alussa voimaan tulleella ALV:n korotuksella ja mm. rakentamista vaikeuttaneella huonolla säällä. Maaliskuussa talous piristyi taas ja talousministeriö arvioi BKT:n vuosikasvuksi 1,8 %.

Rosstatin perustilastojen mukaan teollisuustuotanto pysyi tammi-maaliskuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Rosstat kuitenkin arvioi kausitasoitetun ja työpäivien suhteen korjatun teollisuustuotannon kasvaneen noin 4 % vuotta aiemmasta. Teollisuustuotannon taso oli maaliskuussa myös hieman suurempi kuin viime vuoden lopussa. Sekä kaivannaisteollisuuden että jalostusteollisuuden tuotanto kasvoi hieman (kausitasoitettuna ja työpäivien suhteen korjattuna). Keskuspankin huhtikuun yrityskyselyssä kaivannaisteollisuuden näkymät kohenivat selvästi öljyn hinnannousun vetämänä, mutta jalostusteollisuuden odotukset pysyivät edelleen alavireisinä alkuvuoden tapaan. Jalostusteollisuutta ovat tänäkin vuonna tukeneet lähinnä sotaan kytkeytyvät toimialat, joilla kasvu jatkui edelleen ripeänä tammi-maaliskuussa. Lähes kaikilla muilla jalostusteollisuuden toimialoilla tuotanto kuitenkin supistui vuotta aiempaan verrattuna. Teollisuustuotannon kaksijakoista kehitystä viime vuosina on tarkasteltu yksityiskohtaisemmalla tasolla tuoreessa BOFIT Policy Briefissa.  

Etenkin vähittäiskaupan kehitys piristyi maaliskuussa maltillisemman alkuvuoden jälkeen. Myynnin määrä kasvoi 6 % vuotta aiemmasta. AEB:n mukaan uusien autojen myynti kasvoi maaliskuussa jopa 23 % vuotta aiemmasta, mutta kasvun arvioitiin johtuneen ainakin osin väliaikaisista tekijöistä, kuten uusien kierrätysmaksujen ennakoinnista. Palkkojen nousu jatkui alkuvuonna nopeana, sillä keskimääräinen kuukausipalkka oli tammi-helmikuussa reaalisesti lähes 9 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste on pysynyt erittäin matalana ja oli yhä noin 2 %.   

Rakentaminen väheni edelleen maaliskuussa 2 % vuotta aiemmasta. Laskua kertyi kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin edellisinä kuukausina, sillä tammi-helmikuussa rakentaminen supistui 15 %. Etenkin asuntorakentaminen on kehittynyt heikosti. Tammi-maaliskuussa asuntoja valmistui pinta-alalla mitattuna lähes 30 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntorakentamista ovat painaneet etenkin rahoitusongelmat korkean korkotason, sääntelymuutosten ja kasvaneiden kustannusten vuoksi.    

Öljyn korkeampi hinta näkyy federaatiobudjetissa vasta viiveellä 

Finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot supistuivat tammi-maaliskuussa 8 % vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot olivat tammi-maaliskuussa 45 % pienemmät kuin vuotta aiemmin, sillä öljyn hinnan nousu heijastuu verotuloihin viiveellä. Muut kuin öljy- ja kaasutulot kasvoivat 7 % vuotta aiemmasta. Tulojen kasvua veti vuoden alussa toteutettu yleisen arvonlisäveron korotus. ALV-tulot kasvoivat tammi-maaliskuussa 10 % vuotta aiemmasta.   

Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-maaliskuussa 17 % vuotta aiemmasta. Alkuvuoden kasvu oli huomattavasti nopeampaa kuin koko tälle vuodelle on budjetoitu. Finanssiministeriön mukaan se johtui etupainotteisesti toteutetuista valtion hankinnoista, joihin suunnatut menot kasvoivat tammi-maaliskuussa 38 % vuotta aiemmasta.

Federaatiobudjetin alijäämä paisui tammi-maaliskuussa selvästi koko vuodelle budjetoitua alijäämää suuremmaksi ja oli noin 4 600 mrd. ruplaa (2 % BKT:stä). Korkeampi öljyn hinta helpottaa Venäjän valtiontalouden tilannetta, mutta budjetti pysynee siitä huolimatta alijäämäisenä tänä vuonna (kts. BOFIT-blogi). Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli likvidejä varoja huhtikuun lopussa 3 600 mrd. ruplan arvosta. Rahastovaroja ei kuitenkaan aiota juuri käyttää tänä vuonna alijäämän rahoittamiseen, vaan alijäämä on määrä kattaa pääosin lisäämällä valtion velkaa. Pankkisektorin mahdollisuuksia rahoittaa kasvavaa valtion velkaa on tarkasteltu hiljattain ilmestyneessä BOFIT Policy Briefissa.  

Finanssiministeri Siluanov ilmoitti myös, että alueiden velkoja keskushallinnolle mitätöidään ja niiden erääntymistä lykätään myös tänä vuonna. Lisäksi alueille on perustettu uusi luottolinja äkillisiä kassavajeita varten, jotta aluehallintojen ei tarvitse ottaa lainaa markkinoilta. Viime vuonna monilla alueilla oli vaikeuksia rahoittaa budjettimenojaan ja kasvavaa velkataakkaansa.   

Keskuspankki laski jälleen avainkorkoa huhtikuussa 

Huhtikuun kokouksessaan keskuspankki jatkoi aiempaa linjaansa ja laski avainkorkoa jälleen 0,5 prosenttiyksiköllä. Avainkorko on nyt 14,5 %. Keskuspankki perusteli koronlaskua sillä, että inflaatiota ylläpitävä kysynnän kasvu on hidastunut. Inflaatio kiihtyi alkuvuonna, mutta keskuspankin mukaan kiihtyminen johtui lähinnä väliaikaisista tekijöistä, kuten ALV:n ja säänneltyjen kunnallispalveluiden hintojen korotuksista. Keskuspankin arvion mukaan kuluttajahinnat nousivat tammi-maaliskuussa 9 % (kausitasoitettuna ja vuositasolle korotettuna), kun viime vuoden lopulla inflaatio oli 4 %. Korkokokouksen yhteydessä julkaistussa uudessa ennusteessaan keskuspankki odottaa vuosi-inflaation olevan joulukuussa 4,5–5,5 %.   

Keskuspankki totesi arvioivansa seuraavassa kesäkuun kokouksessaan uuden koronlaskun tarkoituksenmukaisuutta inflaationäkymien kehityksen pohjalta. Uudessa ennusteessaan keskuspankki odottaa avainkoron olevan touko-joulukuussa keskimäärin 13,3–14 %. Keskuspankin mukaan inflaationäkymiin aiheutuu huomattavaa epävarmuutta kansainvälisestä tilanteesta ja geopoliittisista riskeistä sekä budjettipolitiikasta. Jos budjettipolitiikkaa löysennetään ja alijäämä kasvaa suunniteltua suuremmaksi, tarvitaan ennakoitua kireämpää rahapolitiikkaa.

Toukokuussa keskuspankki alkaa jälleen toteuttaa myös budjettisäännön mukaisia valuuttaoperaatioita finanssiministeriön puolesta. Finanssiministeriö ilmoitti budjettisäännön mukaisten valuuttaoperaatioiden keskeyttämisestä maaliskuussa budjettisäännön muutosten valmistelun vuoksi. Nyt operaatiot päätettiin aloittaa uudelleen viimeaikaisten öljyn hinnan voimakkaiden muutosten vaikutusten pehmentämiseksi. Valuuttaa ja kultaa ostetaan 8.5. alkaen päivittäin 5,8 mrd. ruplan arvosta.     

Venäjän BKT:n ennustetaan edelleen kasvavan vain vähän tänä vuonna

Venäjän keskuspankki ei muuttanut BKT-ennustettaan viimeaikaisesta öljyn hinnan noususta huolimatta. BKT:n odotetaan edelleen kasvavan tänä vuonna 0,5–1,5 %. Vientitulojen ja samalla vaihtotaseen ylijäämän ennusteitaan keskuspankki kuitenkin nosti selvästi. Venäjän keskimääräisen öljyn vientihinnan odotetaan olevan tänä vuonna 65 dollaria tynnyriltä aiemman 45 dollarin sijasta. Samalla tavaravientitulojen arvioidaan olevan lähes 90 mrd. dollaria suuremmat kuin helmikuun ennusteessa ja yltävän 485 mrd. dollariin. Tuontiennustetta on nostettu vain hieman, joten suuremmat vientitulot kasvattavat vaihtotaseen ylijäämää tuntuvasti. Keskuspankki arvioi vaihtotaseen ylijäämän yltävän tänä vuonna 72 mrd. dollariin eli selvästi viime vuotta suuremmaksi.

Myöskään kansainväliset ennustajat eivät ainakaan toistaiseksi ole juuri nostaneet Venäjän BKT-ennusteitaan öljyn hinnan noususta huolimatta. IMF:n huhtikuun ennusteessa Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 %, kun tammikuun ennuste oli 0,8 %. Consensus economicsin huhtikuun raportissa tämän vuoden BKT-ennusteiden keskiarvo oli 1 % eli vain rahtusen korkeampi kuin helmikuun 0,9 %. Myös Consensus Economicsin raportissa vientitulojen ja vaihtotaseen ylijäämän ennusteita on kuitenkin nostettu huomattavasti 474 mrd. dollariin ja 79 mrd. dollariin.