Investointien kasvu hyytyi Venäjällä viime vuonna

Investointikehitys heikkeni laaja-alaisesti, mutta etenkin budjettirahoitteisten Kaukoidän alueiden infrastruktuuriprojektien päättymisellä oli negatiivinen vaikutus investointeihin. Investointien rakenne on viime vuosina muuttunut Venäjällä huomattavasti. Yritykset rahoittavat investointeja entistä enemmän voittovaroistaan ja budjettirahoitus on tarkemmin kohdennettua. Investointien ulkomainen rahoitus on tyrehtynyt lähes täysin. Investoinnit ovat painottuneet rakentamiseen kone- ja laiteinvestointien osuuden supistuessa. Nopeinta kasvua on nähty sotaan kytkeytyvillä teknologiateollisuuden aloilla sekä kemianteollisuudessa. Lisäksi infrastruktuuriprojektit ovat tukeneet investointeja etenkin Kaukoidässä, mutta nyt ne alkavat tulla päätökseen. Heikointa investointikehitys on ollut niillä toimialoilla ja alueilla, joiden vientiä länsimaiden asettamat pakotteet ovat rajoittaneet.  

Investoinnit kääntyivät laskuun viime vuonna 

Venäjän BKT:n kasvu hidastui viime vuonna huomattavasti. Kasvun hidastuminen oli laaja-alaista, mutta investoinnit kiinteään pääomaan jopa supistuivat. Vuosina 2022–2024 investoinnit kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti, keskimäärin 9 % vuodessa. Viime vuonna kasvu kuitenkin tyrehtyi ja investoinnit supistuivat 0,4 % kansantalouden tilinpidon mukaan. Investointeja tehtiin noin 50 000 mrd. ruplan arvosta (600 mrd. dollaria), joka vastasi 23 % BKT:stä.

Investointien yksityiskohtaisemmat tilastot on laadittu hieman eri perusteilla kuin kansantalouden tilinpito. Näissä tilastoissa investointien määrä supistui viime vuonna 2 %. Investointien arvo oli viime vuonna noin 43 000 mrd. ruplaa. Tästä summasta tilastoinnin piirissä olevien suurempien yritysten investoinnit kattoivat 80 %. Loppu muodostui Rosstatin arvioimista pienyritysten investoinneista ja muista suoran tilastoinnin ulkopuolelle jäävistä investoinneista.    

Viime vuonna investointien kasvu hidastui ylipäänsä laaja-alaisesti. Jyrkimmät yksittäiset muutokset heijastivat budjettivaroista ainakin osittain rahoitettujen infrastruktuuriprojektien valmistumista useilla Kaukoidän alueilla. Viime vuonna investointeja painoi etenkin kuljetus- ja varastointitoimiala. Investointien määrä maa- ja putkikuljetuksiin sekä varastointiin supistui lähes kolmanneksella. Investoinnit vähentyivät kaikissa muissa federaatiopiireissä, paitsi Luoteis- ja Keski-Venäjällä. Suoraan budjettivaroista rahoitettujen investointien arvo supistui jopa nimellisesti hieman.

Kasvu jatkui viime vuonnakin kemianteollisuuteen ja sotaan kytkeytyvään teollisuuteen suuntautuvissa investoinneissa. Nopeimmin kasvavien toimialojen joukossa olivat muiden kulkuneuvojen kuin autojen valmistus (investointien määrä kasvoi 60 %) ja kemianteollisuus (kasvua 30 %). Alueellisesti investointien kasvu oli nopeaa mm. Leningradin alueella kemianteollisuuden tukemana sekä Kaukoidässä Juutalaisten ja Tshuktshien autonomisilla alueilla kaivannaisteollisuuden ja infrastruktuuriprojektien vetämänä.

Investointien rakenne on muuttunut monin tavoin sotavuosina 

Sotavuosien aikana Venäjän investointien rakenne on muuttunut monin tavoin. Rakentamisen osuus investoinneista on kasvanut ja oli jo 55 % vuonna 2025 eli korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Vastaavasti kone- ja laiteinvestointien osuus on supistunut huomattavasti ja oli viime vuonna enää kolmannes. Aineettomien investointien osuus on kasvanut viime vuosina hieman ja oli noin 7 % vuonna 2025.

Investointien rahoituksen osalta yritysten omista varoista rahoitettujen investointien osuus on kasvanut suurimmilleen 2000-luvulla ja oli viime vuonna 59 %. Ulkopuolisista rahoituslähteistä suoran budjettirahoituksen osuus on supistunut selvästi vuoden 2022 huipun jälkeen. Investointien ulkomainen rahoitus on romahtanut lähes olemattomiin. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus investoinneista oli viime vuonna alimmillaan koko 2000-luvulla eli noin 1 %. Pankkiluottojen ja muun lainarahan osuus investointien rahoituksessa on hieman kasvanut. Eniten viime vuosina on supistunut muiden rahoituslähteiden osuus, mutta niistä ei ole saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa.

Toimialoittain tarkasteltuna investointikehitys on ollut viime vuosina hyvin vaihtelevaa. Jalostusteollisuuden osuus on noussut historiallisen korkeaksi 18 prosenttiin investoinneista sotaan liittyvän teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden nopean kasvun vetämänä. Investointien kasvu on ollut nopeaa myös rakentamisessa, ohjelmointi- ja insinööripalveluissa sekä matkailuun liittyvillä toimialoilla. Investoinnit ovat supistuneet etenkin metsäteollisuuteen liittyvillä toimialoilla. Vuonna 2025 näille toimialoille tehtiin investointeja 30–40 % vähemmän kuin ennen hyökkäyssotaa. Lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden osuus investoinneista on viime vuosina supistunut selvästi.

Alueellisesti investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet nopeimmin monilla Kaukoidän ja Siperian alueilla, Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä, Volgogradin alueella Etelä-Venäjällä sekä Tatarstanin tasavallassa Volgan federaatiopiirissä. Investointikehitystä ovat tukeneet infrastruktuuriprojektit ja sotateollisuuteen kytkeytyvät investoinnit. Lisäksi Dagestanissa on investoitu valtion tuella matkailun kehittämiseen. Investoinnit ovat supistuneet erityisesti monilla läntisillä ja pohjoisilla alueilla, kuten Komin tasavallassa, Jamalin Nenetsien autonomisella alueella sekä Murmanskin, Kemerovon ja Lipetskin alueilla. Monilla heikoimmin kehittyneillä alueilla pakotteet ovat vähentäneet keskeisen tuotannon vientikysyntää (puun, kivihiilen ja metallien tuontiin kohdistuvat rajoitukset) tai vaikeuttaneet investointien toteuttamista (LNG:n tuotantoteknologian vientiin liittyvät rajoitukset).      

Investointeja rajoittavat rahoitusvaikeudet ja epävarmat kysyntänäkymät 

Yrityskyselyissä yhdeksi tärkeimmäksi investointeja rajoittavaksi tekijäksi on noussut omien varojen puute investointien rahoittamiseen. Yritysten tulokset heikentyivät viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rosstatin mukaan yritysten yhteenlaskettu tulos supistui viime vuonna 4 %. Samaan aikaan yritysten verotaakka kasvoi, sillä yritysten voittoveroa korotettiin viime vuoden alusta 20 prosentista 25 prosenttiin. Konsolidoidun budjetin tulot voittoverosta kasvoivat 15 %. Yritysten tulos oli viime vuonna kuitenkin edelleen huomattavasti suurempi kuin ennen koronapandemian vuosia. Venäjällä on nyt valmisteilla yritysten viime vuoden voittoihin kohdistuva lisävero, joka tulisi maksuun tänä vuonna. Veron on kaavailtu olevan 20 % vuoden 2018–2019 keskimääräisen tulostason ylittävältä osalta.

Myös luottojen korkeat korot mainitaan kyselyissä usein investointeja rajoittavana tekijänä. Pitkäaikaisten (yli vuoden) yritysluottojen korko kävi viime vuonna huipussaan lähellä 20 prosenttia, mutta kääntyi vähitellen laskuun loppuvuonna keskuspankin laskiessa ohjauskorkoaan. Viime vuonna yli vuoden pituisten ruplamääräisten yritysluottojen keskimääräinen korko oli 16 %. Valtio tarjoaa kuitenkin huomattavasti edullisempaa rahoitusta tai korkotukea tärkeimpinä pidetyille investointiprojekteille.

Tärkeäksi investointeja rajoittavaksi tekijäksi on noussut myös yleisen taloustilanteen epävarmuus ja kysynnän puute. Venäjän tiedeakatemian ennusteinstituutin (INP RAN) teollisuusyrityksille tekemässä kyselyssä yritykset arvioivat kysyntätilanteen maaliskuussa heikoimmaksi sitten koronapandemian. Venäjän keskuspankin kyselytutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttöaste on viimeisen vuoden aikana laskenut selvästi koko taloudessa. Erityisen voimakas lasku on nähty jalostusteollisuudessa, etenkin investointi- ja välituotteiden valmistuksessa. Tarkempaa toimialakohtaista jaottelua ei kuitenkaan ole saatavilla. Kapasiteetin käyttöaste on laskenut myös kuljetus- ja varastointialalla. Näillä toimialoilla kapasiteetin käyttöaste on jo palautunut hyökkäyssotaa edeltäville tasoille.

Investointien odotetaankin kehittyvän heikosti myös tänä vuonna. Venäjän keskuspankin yrityskysely viittaa siihen, että investoinnit supistuivat edelleen tammi-maaliskuussa. Yritysten arvio investoinneistaan oli yhtä heikko kuin vuoden 2022 alussa. Kaivannaisteollisuuden yritysten arvio investoinneistaan on ollut näin heikolla tasolla viimeksi kansainvälisen finanssikriisin aikaan 2008–2009. Myös yritysten odotukset tulevista investoinneistaan ovat heikentyneet huomattavasti tänä vuonna. Venäjän keskuspankin helmikuun ennusteessa investointien odotetaan tänä vuonna kasvavan 0–2 % ja Consensus Economicsin huhtikuun raportissa tämän vuoden investointiennusteiden keskiarvo on 0,4 %.