BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2024/17
Pitkän odotuksen jälkeen USA:n lähes 61 miljardin dollarin Ukraina-apupaketti sai viimeisen sinetin presidentti Bidenin allekirjoituksella 24.4.2024. Mittava paketti keskittyy erityisesti sotilaalliseen materiaaliapuun, joka tuo helpotusta Ukrainan akuuttiin pulaan puolustustarvikkeissa. Paketti kohdentaa noin 13 mrd. USA:n omien varastojen täydentämiseen, 14 mrd. Ukrainalle yhdysvaltalaisen puolustusmateriaalin ostamiseen, 14 mrd. korkean teknologian asejärjestelmien ostoon sekä 11 mrd. USA:n kyvykkyyksien kasvattamiseen Ukrainan lähialueilla. Apupaketista noin 8 mrd. on suoraa budjettitukea, jota Ukraina voi käyttää eläkkeiden, sosiaaliturvan ja muiden pakollisten valtion menojen kattamiseen.
Samaan aikaan presidentti allekirjoitti niin sanotun REPO (Rebuilding Economic Prosperity and Opportunity for Ukrainians) Act -lakipaketin, joka mm. antaa presidentille mahdollisuuden takavarikoida jäädytettyjä Venäjän valtion varoja Yhdysvalloissa ja käyttää näitä varoja Ukrainan tukemiseen. EU:ssa keskustelua on käyty lähinnä jäädytettyjen varojen tuottojen käyttämisestä Ukrainan tukemiseen jossain muodossa. G7-maissa arvioidaan olevan jäädytettynä Venäjän keskuspankin varoja yhteensä noin 300 mrd. dollarin arvosta. Valtaosa varoista on Euroopassa, Yhdysvalloissa Venäjän keskuspankin varoja arvioidaan olevan noin 4–6 mrd. dollaria.
Ulkoisen tuen kasvusta huolimatta budjettialijäämän kattaminen vuonna 2024 vielä epävarmaa.
Vuoden 2024 alussa Ukrainan ulkomaisilta tukijoiltaan saama suora budjetti- ja sotatarviketuki lähes tyrehtyi. Maalis-huhtikuussa rahoitusta on kuitenkin alkanut taas virrata ja huhtikuun puoliväliin mennessä ulkomaisilta tukijoilta on saatu 10,2 mrd. dollaria budjettimenoihin, josta 4,9 mrd. on tullut EU:n Ukraina-tukivälineen kautta. Lähes kaikki tuki on tullut edullisten lainojen muodossa. Kotimaisilta joukkovelkakirjamarkkinoilta on saatu lisäksi 3,5 mrd. dollaria.
Ulkomaisen tuen kasvusta huolimatta koko vuoden 2024 valtion budjetin alijäämän kattaminen on yhä epävarmaa. Ulkoisen rahoituksen tarve koko vuodelle 2024 on Ukrainan finanssiministeriön mukaan 36 mrd. dollaria, josta USA:n apupaketin jälkeen varmistamatta on tällä hetkellä noin 14 mrd. dollaria. EU:n Ukraina-tukiväline ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Extended Fund Facility (EFF) -järjestelyn kautta Ukraina tulee saamaan lisärahoitusta, jos täyttää näissä tukivälineissä määritetyt kriteerit.
IMF:n kautta Ukrainalla on neljännesvuosittain mahdollista saada noin 900 miljoonan dollarin edullinen lainaerä, kunhan rahoitukselle asetetut kriteerit täyttyvät. Seuraava tarkasteluajankohta IMF:n rahoitukselle on kesällä.
EU:n vuodet 2024–27 kattava 50 mrd. euron Ukraina-tukiväline on todennäköisesti suurin Ukrainan budjettialijäämän rahoittaja vuonna 2024. Ukrainan pääministerin mukaan Ukraina on saamassa vielä huhtikuun aikana lisää niin sanottua siltarahoitusta (bridge financing). Pääministerin mukaan EU-komissio ja Ukraina ovat lisäksi päässeet yhteisymmärrykseen Ukraina-tukivälineen jatkorahoitukseen liittyvistä kriteereistä niin sanotun Ukraina-suunnitelman osalta. EU:n ministerineuvoston täytyy vielä hyväksyä laadittu Ukraina-suunnitelma, jonka jälkeen Ukrainalla on mahdollisuus saada 1,9 mrd. euron erä etumaksua (pre-financing). Jatkossa kriteerien täyttymistä tarkastellaan neljännesvuosittain ja niiden täyttyessä Ukrainalle maksetaan uusi erä tukivälineestä pääsääntöisesti edullisen lainoituksen muodossa. Vuoden 2024 aikana tukivälineen kautta todennäköisesti maksetaan kaksi erää. Kaiken kaikkiaan suoraan budjettiin ohjattavan rahoituksen osuus Ukraina-välineessä on noin 33 mrd. euroa vuosina 2024–27.
Tulevien vuosien tukirahoituksen varmistamiseen liittyy yhä enemmän epävarmuutta, vaikka tällä hetkellä valtion budjetin rahoitustarpeen arvioidaan vähentyvän. Vuonna 2025 ulkomaisen tuen tarve supistuu Ukrainan keskuspankin arvion mukaan 25 mrd. dollariin ja edelleen 12 mrd. vuonna 2026, mutta nämä arviot ovat sodan vuoksi hyvin epävarmoja.
Vuoden 2023 talouskasvu yllätti positiivisesti, inflaatio hidastunut edelleen
Vuonna 2023 Ukrainan BKT kasvoi 5,3 % vuoden takaiseen edellisen vuoden syvän 28,8 %:n pudotuksen jälkeen. Alhaisen vertailukohdan lisäksi kasvua edesauttoivat mm. sotateollisuus ja hyvä satokausi. Vaikeuksista huolimatta vuoden 2023 Ukrainan maatalouden tuotantovolyymit ylsivät hehtaarikohtaiseen ennätykseensä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä talouskasvua ylläpiti Ukrainan uhkarohkea päätös avata Mustanmeren kauppakäytävä uudelleen sen jälkeen, kun Venäjä vetäytyi YK:n ja Turkin kanssa neuvotellusta Mustanmereen viljasopimuksesta. Maatalouden kasvua kuitenkin rajoittivat maatalousmaiden menettäminen, miinoitus sekä heikko viljan hintakehitys maailman markkinoilla.
IMF julkaisi huhtikuussa 2024 ennusteen Ukrainan talouskehitykselle vuosiksi 2024–29. Ennusteen mukaan BKT:n kasvu tulee hidastumaan tänä vuonna 3,2 %:iin, mutta nopeutumaan jälleen tulevina vuosina. Ennusteen perusteella Ukrainan BKT olisi kuitenkin vielä vuonna 2029 noin 2 % pienempi kuin ennen täysimittaisen hyökkäyssodan alkua ja 8 % pienempi kuin vuonna 2013 ennen Krimin laitonta miehitystä. Sodan vuoksi tähänkin ennusteeseen liittyy kuitenkin huomattavasti epävarmuutta.
IMF:n arvion mukaan Ukrainan BKT ei saavuta sotaa edeltänyttä tasoaan vielä vuoteen 2029 mennessä
Huom. IMF:n ennusteet vuodesta 2024 lähtien.
Lähteet: IMF, BOFIT.
Sota on muuttanut myös Ukrainan BKT:n rakennetta
Tarjontapuolella suurin muutos on odotetusti julkishallinnon osuuden kasvu. Osuus oli jo 22 % vuonna 2023, kun se vielä vuonna 2021 oli 7 %. Muita keskeisimpiä tuotantoaloja olivat vähittäis- ja tukkukauppa (13 %), maatalous (9 %) ja jalostusteollisuus (8 %). Maatalous on noussut hieman jalostusteollisuutta suuremmaksi sodan aikana. Taustalla on etenkin maan aikaisemmin mittavan terästeollisuuden ahdinko. Vuonna 2023 terästeollisuuden tuotanto oli vain noin kolmasosa hyökkäyssotaa edeltävästä tasostaan, kun kaksi merkittävää terästehdasta on joutunut venäläisten haltuun ja alan vientireitit ovat tyrehtyneet. Puolustusteollisuuden kysynnän moninkertaistuminen vuoden 2023 aikana korvasi osittain menetettyä vientikysyntää. Ukrainan talouden muutoksia hyökkäyssodan alkamisen jälkeen on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin tuoreessa BOFIT Policy Briefissa.
Sodan vaikutukset näkyvät myös kysyntäpuolella. Julkisen sektorin kulutuksen osuus BKT:stä nousi 41 prosenttiin vuonna 2023 (19 % vuonna 2021), kun taas kotitalouksien kulutuksen osuus laski 12 prosenttiyksikköä 63 %:iin BKT:stä. Kiinteät investoinnit kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna 3 prosenttiyksikköä ja niiden osuus oli 17 % BKT:stä vuonna 2023.
Kuluttajahintojen kasvun hidastuminen on jatkunut Ukrainassa myös vuoden 2024 puolella. Maaliskuussa 2024 kuluttajahintojen vuosi-inflaatio hidastui 3,2 %:iin, kun se oli korkeimmillaan lähes 27 % lokakuussa 2022. Maaliskuussa inflaation hidastumista ajoi ennen kaikkea prosessoimattomien ruokatuotteiden hintojen lasku (-4,9 % vuotta aiemmasta). Ukrainan keskuspankki arvio laskun olevan kuitenkin väliaikaista. Ruuan hintaa ovat painaneet hyvän satokauden ja ruuan vientiä estäneiden eurooppalaisten rajaprotestien vuoksi lisääntynyt tarjonta kotimarkkinoilla. Energian hintojen odotettua hitaampi nousu ja vakaa valuuttakurssikehitys ovat myös osaltaan hidastaneet inflaatiota.