BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2024/15
Helmikuun talousluvut viittaavat siihen, että talouskehitys kokonaisuudessaan on jatkunut Venäjällä ennallaan. Kasvuluvut vuotta aiempaan verrattuna ovat edelleen vahvoja, mutta tuotannon taso on useimmilla toimialoilla pysynyt jo pitkään lähes muuttumattomana. Kokonaiskuvaa hämärää osittain se, että tänä vuonna helmikuussa oli karkausvuoden vuoksi yksi työpäivä enemmän kuin normaalisti. Venäläisten analyytikoiden arviot helmikuun talouskehityksestä vaihtelevat pienestä kasvusta pieneen supistumiseen tammikuuhun verrattuna.
Rosstat julkaisee työpäiväkorjattuja ja kausitasoitettuja tilastoja vain teollisuustuotannosta. Rosstatin mukaan teollisuustuotannon määrä nytkähti hieman ylöspäin helmikuussa pysyttyään useita kuukausia ennallaan. Myös teollisuustuotannon vuosikasvu kiihtyi hieman tammi-helmikuussa sekä kaivannais- että jalostusteollisuudessa. Sitä vastoin vähittäiskaupassa ja rakentamisessa vuosikasvu hidastui hieman tammi-helmikuussa viime vuoden loppuun verrattuna huolimatta helmikuun ylimääräisestä työpäivästä.
Useimmissa ennusteissa Venäjän talouskasvun odotetaan hidastuvan tänä vuonna. Consensus Economicsin maaliskuun raportissa Venäjän tämän vuoden BKT:n kasvuennusteiden keskiarvo oli 2 %. Venäjän keskuspankin helmikuussa julkaistussa ennusteessa BKT:n kasvuksi odotetaan tänä vuonna 1–2 %. IMF:n tuorein BKT-ennuste tammikuulta on 2,6 %.
Venäjän vuosikasvuluvut olivat alkuvuonna yhä vahvoja, mutta eräillä toimialoilla hidastumisen merkkejä
Lähteet: Rosstat, BOFIT.
Budjettimenoja on lisätty jälleen runsaasti alkuvuonna
Venäjän finanssiministeriön ennakkotietojen mukaan sekä federaatiobudjetin menot että tulot kasvoivat voimakkaasti tammi-maaliskuussa. Federaatiobudjetin menot lisääntyivät tammi-maaliskuussa 20 % vuotta aiemmasta. Finanssiministeriön mukaan menot ovat hieman etupainotteisia mm. tiettyjen ennakkomaksujen vuoksi. Federaatiobudjetin toteutuneista menoista ei enää julkaista yksityiskohtaisempia tietoja.
Tulojen kasvua tukivat osittain poikkeukselliset tekijät, kuten eräiden öljyverojen ajoittuminen sekä kertaluonteiset maksut. Öljytulojen kasvua tuki myös korkeampi öljyn hinta. Öljy- ja kaasutulojen osuus federaatiobudjetin tuloista oli tammi-maaliskuussa kolmannes. Myös arvonlisäverotulot kasvoivat vauhdikkaasti, 25 % vuotta aiemmasta. Tammi-maaliskuun tulot vastasivat neljännestä koko tälle vuodelle budjetoiduista tuloista.
Tammi-maaliskuussa federaatiobudjetin alijäämä oli 600 mrd. ruplaa. Koko tälle vuodelle budjetoitu alijäämä on 1 500 mrd. ruplaa, mikä vastaa finanssiministeriön mukaan 0,9 % BKT:stä.
Venäjän federaatiobudjetin tulot ja menot kasvoivat jyrkästi tammi-maaliskuussa
Lähteet: CEIC, BOFIT.
Investointien viime vuosien nopea kasvu on ollut peräisin erityisesti rakennusinvestoinneista
Viime vuonna keskeinen Venäjän talouskasvua tukeva tekijä oli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien reipas lisäys. Budjettimenoja on käytetty myös investointien rahoittamiseen ja budjettirahoituksen osuus kiinteiden investointien rahoituksesta on sotavuosina noussut noin 20 prosenttiin.
Pääosa investoinneista rahoitetaan kuitenkin yhä yritysten omilla varoilla, viime vuonna niiden osuus oli 56 %. Sitä vastoin pankkiluottojen osuus supistui etenkin viime vuonna ja oli enää 9 %. Tämä heijastaa osittain ulkomaisen rahoituksen tyrehtymistä, sillä ulkomaisten pankkiluottojen osuus investointien rahoituksesta oli viime vuonna enää 0,5 % - samalla tasolla kuin viimeksi vuonna 2000. Myös ulkomaisten sijoittajien osuus investointien rahoituksessa on kutistunut olemattomiin ja viime vuonna se oli enää 0,1 %.
Sotavuosina investointien kasvua ovat vetäneet rakennusinvestoinnit. Investoinnit asuntorakentamiseen kasvoivat vauhdikkaasti vuonna 2022, mutta viime vuonna niiden kasvu hiipui lähes täysin. Sitä vastoin muut rakennusinvestoinnit kasvoivat reippaasti myös viime vuonna. Nopeinta investointien kasvu on sotavuosina ja etenkin viime vuonna ollut aineettomissa investoinneissa sekä kategoriassa muut investoinnit. Aineettomien investointien osuus on kaksinkertaistunut vuoteen 2017 verrattuna, mutta oli viime vuonna edelleen vain 5 % kaikista investoinneista. Aineettomiin investointeihin kuuluvat esim. ohjelmistot sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.
Toimialoittain tarkasteltuna investoinnit ovat sodan aikana kasvaneet kiivaimmin erilaisilla IT-sektoriin liittyvillä palvelutoimialoilla, koneiden korjauksessa sekä ilmaliikennepalveluissa. Sitä vastoin investoinnit ovat supistuneet mm. autoteollisuudessa ja autokaupassa, pääkonttori-, laki- ja kirjanpitopalveluissa sekä metsätaloudessa ja -teollisuudessa.
Alueellisesti investointien kasvu on viime vuosina ollut nopeinta eteläisessä Siperiassa sijaitsevilla alueilla, kuten Altain ja Burjatian tasavalloissa sekä Amurin alueella ja lisäksi Tshetsheniassa. Sitä vastoin investoinnit ovat supistuneet monilla Luoteis-Venäjän alueilla (esim. Vologdan, Pskovin ja Murmanskin alueet) sekä Keskisen Venäjän alueilla (esim. Kalugan, Orlovin ja Lipetskin alueet).
Investointien budjettirahoituksesta leijonanosa on viime vuosina mennyt Moskovan kaupunkiin. Lisäksi Moskovan osuus oli selvästi suurempi budjettivaroin rahoitetuissa investoinneissa kuin kaikissa investoinneissa vuosina 2022–2023. Muita tällaisia alueita olivat Ukrainan rajalla sijaitseva Rostovin alue ja aseteollisuusalue Nizhnyj Novgorod sekä Dagestanin tasavalta ja Venäjän laittomasti itseensä liittämä Krimin niemimaa.
Investointien viime vuosien kasvusta Venäjällä pääosa on ollut peräisin rakentamisinvestoinneista
Lähteet: Rosstat ja BOFIT.