Kiina pyrkii löytämään innovaatioista uusia kasvumoottoreita

Kiina on pitkään panostanut merkittävästi teknologiseen kehitykseen, ensin lähinnä imemällä osaamista muilta ja nykyisin yhä enemmän kehittämällä itse uusia innovaatioita. Viime vuosina innovaatioiden ja teknisen edistymisen vahvistaminen ovat korostuneet Kiinan johdon puheissa maan pyrkiessä vähentämään riippuvuuksiaan lännestä. Poliittinen tahtotila on heijastunut myös resursseihin. Kiinan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 maassa käytettiin tutkimus- ja kehitystoimintaan lähes 3 100 mrd. juania (435 mrd. euroa), mikä oli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2012. Tutkimuksessa ja kehityksessä toimi yli 6 miljoonaa henkilöä vuonna 2022, noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2012. Yritykset ovat keskeisessä roolissa ja valtaosa resursseista käytetään tuotekehitykseen, kun taas perustutkimuksen osuus on alle 10 %. OECD:n maavertailuissa Kiina käyttää Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi eniten varoja tutkimus- ja kehitystoimintaan ja se ohitti kolmantena olevan EU:n jo vuonna 2014.

Vaikka tutkimus- ja kehitysresurssien käyttö ei liene yhtä tehokasta kuin länsimaissa, valtavat panostukset tuottavat myös tulosta. Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO laatii vuosittain yli sadalle maalle innovaatioindeksin, jossa otetaan huomioon laajasti maan innovaatioympäristöä kuten instituutioita, rahoitusta, osaamista ja tuloksia. Kiina oli vielä vuonna 2012 indeksivertailussa sijalla 34, mutta nousi jo ennen covid-pandemiaa kymmenen parhaan maan tuntumaan. Tuoreimmassa mittauksessa Kiina on sijalla 12. juuri ennen Japania ja ainut nouseva talous 30 parhaan maan joukossa. Suomi oli mittauksen 6., Sveitsi 1., Ruotsi 2., Yhdysvallat 3., Intia 40., Venäjä 51. ja Ukraina 55.

Huomio kiinnittyy erityisesti valtaviin patenttimääriin. Kiinassa kotimaisia patentteja haetaan selvästi maailman eniten. Määrä ylitti 1,5 miljoonaa vuonna 2022 ja hakijoista yli 95 % kotimaisia toimijoita. Seuraavaksi eniten patentteja haettiin Yhdysvalloissa (420 000). Myös kansainvälisiä PCT-patenttihakemuksia haetaan Kiinasta eniten. Pelkät hakumäärät eivät kuitenkaan kerro koko totuutta sillä kiinalaisia patenttihakemuksia myös hylätään enemmän kuin muita. Kiinassa julkisen sektorin erilaiset tuet kannustavat patentoimaan, ja joskus patentteja haetaan pelkästään siitä saadun valtiontuen vuoksi. Tutkimukset viittaavatkin siihen, että kiinalaispatenttien keskimääräinen laatu ei pärjää länsimaalaisille.

Kiinasta haetaan eniten kansainvälisiä PCT-patenttihakemuksia

Lähteet: WIPO ja BOFIT.

Teknologinen kehitys ja toisaalta myös nousevat työvoimakustannukset ovat näkyneet myös teollisuuden käyttämän automaation lisääntymisenä. Teollisuusrobotteja on Kiinassa asennettuna selvästi maailman eniten. Viime vuosina puolet kaikista maailman uusista teollisuusroboteista on asennettu Kiinassa. Viime vuonna Kiinassa asennettujen robottien määrä nousi jälleen uuteen ennätykseen 290 000 robottiin. Itä-Aasian rooli teollisuusroboteissa on valtava. Kun Kiinan lisäksi mukaan otetaan vielä Korea ja Japani, maat kattoivat yhteensä lähes 70 % kaikista uusista teollisuusroboteista. Robotteja käytetään etenkin sähkö- ja elektroniikka- sekä autotuotannossa.