Epävarmuus ulkomaisesta tuesta varjostaa Ukrainan odotettua parempaa talouskehitystä

Ukrainan makrotalouden tilanne verrattain vakaa

Vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä Ukrainan BKT kasvoi alustavien arvioiden mukaan 9,3 % vuotta aiemmasta, mutta kasvu hidastui edellisestä vuosineljänneksestä (19,5 %). Tammi-syyskuussa BKT:n arvioidaan kasvaneen 5,5 % vuotta aiemmasta. Kasvun taustalla on ennen kaikkea erittäin heikko vertailutaso vuodesta 2022, miljoonien paluumuutto ja mittava tuki Ukrainaa tukevilta mailta ja järjestöiltä. Näistä erityisesti viimeinen tekijä on mahdollistanut hintavakauden säilyttämisen sekä valtion budjetin rahoitustarpeiden täyttämisen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Ukrainan BKT:n kasvavan 4,5 % vuonna 2023 ja 3–4 % vuonna 2024.

Ukrainan reaalinen BKT kolmasosan pienempi kuin ennen Krimin laitonta annektointia

e=ennuste.
Lähteet: Ukrstat, Macrobond, IMF, BOFIT.

Inflaation hidastuminen mahdollistanut ohjauskoron laskun, Ukraina luopunut kiinteästä valuuttakurssista  

Kuluttajahintojen vuosi-inflaatio hidastui marraskuussa jo 5 prosentin tuntumaan. Korkeimmillaan joulukuussa 2022 inflaatio oli lähes 27 %. Tärkeimpänä tekijänä inflaation hidastumiseen oli odotuksia parempi satokausi erityisesti vihannesten ja hedelmien osalta sekä vaikeudet ruokatuotteiden viennissä. Myös vahvistunut hryvnia ja yritysten odotukset vakaasta valuuttamarkkinasta hidastivat inflaatiota. Inflaation ja inflaatio-odotusten nopean hidastumisen ansiosta Ukrainan keskuspankki (NBU) laski ohjauskorkoaan 14.12. kokouksessa yhdellä prosenttiyksiköllä 15 %:iin.

Inflaatiota kiihdyttävät tekijät eivät kuitenkaan ole täysin hävinneet, ja merkittävimpinä näistä NBU esittää sodan kehityksen lisäksi hyvän satokauden vaikutusten odotettua nopeamman heikentymisen sekä logististen ongelmien jatkumisen Ukrainan Puolan ja Slovakian puoleisella rajalla. Puolalaiset kuorma-autonkuljettajat ja maanviljelijät ovat säännöstelleet liikennettä 6.11.2023 lähtien lähes keskeytyksettä useilla rajanylityspaikoilla protestina mm. ukrainalaisten kuorma-autojen vapaalle liikkuvuudelle EU-alueelle. Slovakian rajalla nähtiin myös vastaavia protesteja marras-joulukuussa. Protestien alusta lähtien vuoden 2023 loppuun Ukrainan vientiyritysten tappioiden arvioidaan olevan 160 milj. dollaria ja tuonnin menetykset jopa 700 milj. dollaria.

Vakaamman taloustilanteen takia NBU päätti vapauttaa valuuttakurssikontrolliaan lokakuussa 2023 ja luopua kiinteän valuuttakurssin politiikasta. Uudessa järjestelmässä valuuttakurssi määräytyy pankkien välisen kaupankäynnin perusteella, mutta NBU pehmentää valuuttakurssin vaihteluita huomattavasti (”managed flexibility”). Ensimmäisinä päivinä vapautuksen jälkeen ulkomaisten valuuttojen kysyntä kävi huipputasoissa, mutta tasaantui sittemmin, ja NBU:n valuuttamarkkinainterventioihin käytetty rahamäärä on laskenut lokakuun jälkeen. Marraskuussa NBU puolusti valuutan ulkoista arvoa 2,5 mrd. dollarin arvosta, kun lokakuussa käytettiin 3,3 mrd. dollaria. Ulkomaisen tuen ansiosta Ukrainan valuuttavaranto oli marraskuussa korkeimmalla tasollaan kolmeenkymmeneen vuoteen eli noin 39 mrd. dollaria.

Inflaatio on hidastunut huomattavan nopeasti Ukrainassa

Lähteet: Ukrstat, Macrobond, BOFIT.  

IMF:n myönteinen arvio vapautti Ukrainan käyttöön 900 miljoonaa dollaria

Joulukuussa IMF:n johtokunta sai päätökseen ns. Artikla IV -konsultaatiot Ukrainan kanssa sekä toisen arvionsa Ukrainalle suunnatun Extended Fund Facility -rahoitusmekanismin (EFF) osalta. EFF-rahoituksen ehtona on johtokunnan määrittämien reformien käynnistäminen ja tavoitetason saavuttaminen määritettyjen talousindikaattorien osalta. Arviossaan IMF mainitsee monien Ukrainan talouslukujen olleen odotettua vahvempia. Nyt julkaistu puoltava arvio mahdollistaa noin 900 milj. dollarin käyttöönoton välittömästi Ukrainalle korvamerkityistä IMF:n varoista. Kaiken kaikkiaan maaliskuussa 2023 hyväksytty 48 kuukauden mittainen EFF-ohjelma sisältää 15,6 mrd. dollarin ehdollisen rahoituksen Ukrainalle. Seuraavan tukiosuuden saamiseksi tarvitaan lisäksi lopullisia päätöksiä muun muassa EU:lta tarvittavista takauksista. Lisäksi IMF:n myönteisen arvion myötä G7-maat ja Pariisin klubi päättivät siirtää Ukrainan erääntyvien valtionlainojen maksua maaliskuuhun 2027.

Ukrainan mittavat tukitarpeet vuodelle 2024 hieman maltillistuneet

Vuonna 2023 Ukrainan valtion budjetin alijäämä oli 1 330 mrd. hryvniaa (noin 33 mrd. euroa). EU:n Macro-Financial Assistance (MFA) lainoitusmekanismi oli suurin yksittäinen budjetin alijäämän rahoituslähde (18 mrd. euroa). Lisäksi valtion velkakirjoja myytiin viime vuonna kotimarkkinoilla 540 mrd. hryvnian (13 mrd. euroa) arvosta 15.12.2023 mennessä. Marraskuussa hryvnia-määräisten ns. sotajoukkovelkakirjalainojen maksimituotto oli 18,9 %, se oli laskenut hieman edellisistä kuukausista (19,2 % lokakuussa). Vuonna 2023 Ukraina on saanut suoraa tukea ja edullista lainoitusta yhteensä noin 42,6 mrd. dollaria ulkomaisilta kumppaneilta, josta 27 % (11,5 mrd. dollaria) on ollut suoria lahjoituksia. Miltei kaikki lahjoitukset tulivat Yhdysvalloista – lähes 11 mrd. dollaria.

Ukrainan finanssiministeriö ennustaa budjetin alijäämän kasvavan 1 590 mrd. hryvniaan (42 mrd. euroa) vuonna 2024. Verrattain hyvästä talouskehityksestä johtuen arviota ulkomaisen tuen tarpeesta vuonna 2024 on Ukrainan finanssiministerin mukaan laskettu 40,3:sta 36,6 miljardiin euroon. Tukitarpeita vähentää valtion joukkovelkakirjojen hyvä kysyntä sekä talouden elpymisen myötä ennakoitua parempi verokertymä.

Varmistuneet tukirahat vuodelle 2024 kattavat vielä hyvin pienen osan Ukrainan kokonaistarpeesta

Toistaiseksi vuodelle 2024 tarvittava ulkomainen tuki ei ole vielä varmistunut USA:n senaatin siirtäessä tukipäätöstään vuoden vaihteen yli ja EU:n 50 mrd. euron tukipaketin kaaduttua toistaiseksi Unkarin vastustukseen. EU:n tukea käsitellään uudestaan 1.2.2024. Jos päätöstä ei saada aikaan, EU:n on mahdollista käyttää 20 mrd. euron arvoista velkajärjestelyä, johon ei tarvita jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

Ukrainan hallitus on ilmoittanut pyytävänsä EU:n budjetista 18,5 mrd. euron tukea ja USA:lta 8,5 mrd. dollarin tukea vuodelle 2024. IMF:n tukea EFF-ohjelman puitteissa Ukrainan hallitus arvioi saavansa tänä vuonna noin 5,4 mrd. dollaria, kunhan täyttää siihen liitetyt ehdot uudistuksista ja talouskehityksestä. Ukrainan valtiolla on puskurirahaa menojensa kattamiseen vain tammi-helmikuuksi, joten päätöksillä on kiire.

Suurilta tukijamailta varmistettua tukea on saatu vain Japanista ja Iso-Britanniasta. Japani on luvannut 1 mrd. dollaria suoraa humanitaarista apua ja 3,5 mrd. dollaria Maailmanpankin lainoituksen kautta. Iso-Britannia taas on luvannut pitää vuoden 2024 tuen (joko lainatakauksina tai suorana tukena) ainakin edellisen vuoden tasolla – noin miljardissa dollarissa. Lisäksi Ukraina keskustelee muiden maiden kuten Norjan, Kanadan ja Etelä-Korean kanssa tukimahdollisuuksista.

Miljardien lovi Ukrainan suoraan tukeen vaarantaisi vaivalla saavutetun makrovakauden

Ulkomaisen budjettituen avulla Ukraina on välttynyt inflaatiota kiihdyttävältä rahan painamiselta, mikä on usein sotaa käyvän maan kohtalo. Budjetin prioriteetit ovat sota- ja sosiaalimenoissa, joiden kattamiseen tullaan käyttämään kaikki mahdolliset keinot. Inflaation nopealla kiihtymisellä olisi hyvin negatiivisia vaikutuksia talouden orastavaan elpymiseen. Ukrainan talousministeri Julia Svyrydenko varoitti jo 27.12., että ilman ulkomaista tukea vuoden alussa valtion täytyy lykätä eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen maksua miljoonilta ukrainalaisilta.