BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/43
Venäjän vaihtotaseen ylijäämä kasvoi heinä-syyskuussa
Venäjän vaihtotaseen ylijäämä oli keskuspankin ennakkotietojen mukaan 16 mrd. dollaria heinä-syyskuussa. Ylijäämä kääntyi heinä-syyskuussa hienoiseen nousuun alkuvuoden jyrkän pudotuksen jälkeen. Koko tämän vuoden aikana ylijäämää on kertynyt 41 mrd. dollaria.
Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo on tasaantunut alkuvuoden voimakkaan supistumisen jälkeen ja oli 116 mrd. dollaria heinä-syyskuussa. Vientiä on tukenut etenkin öljyn hinnannousu. IEA:n mukaan venäläisen Urals-öljyn keskimääräinen vientihinta oli heinä-syyskuussa 71 dollaria tynnyriltä, kun se vielä vuoden alkupuoliskolla oli vain 48 dollaria tynnyriltä.
Venäjän tavara- ja palvelutuonti on sitä vastoin kääntynyt viime kuukausina laskuun. Tuonnin arvo oli heinä-syyskuussa noin 95 mrd. dollaria eli 4 % pienempi kuin vuoden 2021 vastaavana ajankohtana (eli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan). Matkailupalveluiden tuonti kuitenkin kasvoi huomattavasti.
Pääoman ulosvirtaus Venäjältä jatkui edelleen heinä-syyskuussa. Maahan tuli jonkin verran ulkomaista pääomaa muiden investointien muodossa, mutta portfoliosijoituksia vedettiin edelleen pois Venäjältä. Venäläisistä yrityksistä pääomaa virtasi yhä enemmän ulkomaille kuin kotimaahan.
Venäjän tavaroiden ja palveluiden viennin arvo tasaantui heinä-syyskuussa, tuonnin arvo kääntyi laskuun
Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.
Ruplan kurssi on heikentynyt edelleen
Vaihtotaseen ylijäämän kasvusta huolimatta ruplan kurssi on jatkanut heikkenemistään myös viime kuukausina. Kesäkuun lopussa ruplan dollarikurssi oli 87 ruplaa, mutta lokakuun alussa se kävi jo yli 100 ruplassa. Venäjän hallinto on ollut huolissaan ruplan heikentymisestä ja sen hillitsemiseksi on pyritty keksimään erilaisia toimia.
Eräs toimista on velvoite vientitulojen vaihtamisesta rupliksi, joka otettiin jälleen käyttöön 16.10. Sen on ilmoitettu koskevan 43 yritysrypästä, jotka toimivat keskeisillä vientialoilla, kuten öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä metalliteollisuudessa. Yritysten pitää tallettaa vähintään 80 % valuuttamääräisistä vientituloistaan venäläiseen pankkiin ja tästä summasta vähintään 90 % pitää vaihtaa rupliksi.
Etenkin dollareiden ja eurojen tarjontaa Venäjällä on osaltaan vähentänyt se, että viennin laskutusvaluuttana käytetään yhä enemmän muita valuuttoja. Venäjän keskuspankin mukaan heinä-elokuussa viennistä noin 40 % laskutettiin ruplissa, lähes 30 % juaneissa ja enää 25 % euroissa ja dollareissa. Muiden valuuttojen osuus oli muutama prosentti. Venäjällä on kuitenkin ollut vaikeuksia saada kotiutettua esim. Intian rupian määräisiä vientitulojaan Intian valuuttarajoitusten vuoksi.
Ruplan kurssi on jatkanut heikkenemistään viime kuukausina
Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.
Heikompi rupla on osaltaan tukenut budjettituloja
Tammi-syyskuussa federaatiobudjetin tulot olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Öljy- ja kaasutulot kääntyivät kasvuun heinä-syyskuussa alkuvuoden voimakkaan supistumisen jälkeen ja nousivat jo vuoden 2021 keskimääräiselle tasolle. Niitä tuki korkeampi öljyn hinta sekä ruplan heikentyminen, koska vero määräytyy dollareissa.
Jatkossa heikompi rupla tukee budjettituloja myös uuden, ruplan kurssista riippuvan vientiveron kautta. Se koskee monia vientiyrityksiä ja siinä veroprosentti nousee ruplan kurssi heikentyessä. Vero on korkeimmillaan 7 %, jos ruplan dollarikurssi ylittää 95 dollaria. Veroa ei peritä lainkaan, jos kurssi on alle 80 ruplaa.
Kohentuneesta tulokehityksestä huolimatta budjettimenoja on hillitty viime kuukausina. Alkuvuoden vauhdikkaan kasvun jälkeen budjettimenot jopa supistuivat heinä-syyskuussa 4 % vuotta aiemmasta. Samalla budjetin alijäämä on kaventunut ja oli finanssiministeriön ennakkoarvion mukaan tammi-syyskuussa noin 1 700 mrd. ruplaa (1 % BKT:stä).
Koko tämän vuoden aikana budjettimenot ovat kuitenkin olleet 10 % suuremmat kuin vuotta aiemmin alkuvuoden voimakkaan kasvun vetämänä. Parhaillaan duuman käsittelyssä olevassa vuosien 2024–2026 budjettikehyksessä menoja aiotaan lisätä ensi vuonna jälleen reippaasti. Selvästi eniten lisätään sotamenoja. Myös sosiaalimenoja aiotaan kasvattaa ja esim. vanhuuseläkkeitä on määrä korottaa 7,5 % ensi vuonna.
Inflaatiopaineet ovat lisääntyneet
Valtion menojen kasvu ja ruplan heikentyminen ovat myös kiihdyttäneet inflaatiota yhdessä luototuksen vauhdikkaan kasvun kanssa. Syyskuussa kuluttajahintojen kuukausikasvu oli nopeinta sitten kevään 2022 huippulukemien. Vuotta aiempaan verrattuna kuluttajahinnat nousivat 6 %. Viime kuukausina mm. elintarvikkeiden ja öljyjalosteiden hinnat ovat nousseet nopeasti.
Venäjän keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan 5,5 prosenttiyksiköllä heinä-syyskuussa. Korko on nyt 13 % eli korkeimmillaan sitten kevään 2022, jolloin keskuspankki nosti koron kerralla 20 prosenttiin hillitäkseen Venäjän hyökkäyksestä ja siitä aiheutuneista pakotteista seurannutta rahoitusmarkkinapaniikkia. Markkinoilla odotetaan keskuspankin nostavan korkoa jälleen huomisessa kokouksessaan.
Venäjän talouskasvun odotetaan hidastuvan
Venäjän talouskehitys näyttää alustavien tietojen pohjalta jatkuneen syyskuussa ennallaan, mutta kasvun odotetaan hidastuvan vähitellen. Teollisuustuotanto pysyi syyskuussa edelleen (kausitasoitettuna) lähes samalla tasolla kuin edellisinä kuukausina. Teollisuustuotantoa on tukenut jalostusteollisuus, kun taas kaivannaisten tuotannossa kehitys on edelleen ollut heikompaa.
Valtion menojen kasvun hiipuminen viime kuukausina ja korkotason nousu hidastanevat Venäjän talouskasvua tulevina kuukausina. Ensi vuonna kasvua on kuitenkin määrä pönkittää jälleen lisäämällä budjettimenoja. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 1,5–2 % ja ensi vuonna noin 1 %.