BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/33

Ruplan kurssi on elokuussa ollut heikoimmillaan sitten kevään 2022. Tällä viikolla ruplan virallinen dollarikurssi kävi yli 100 ruplassa. Viime vuoden elokuuhun verrattuna ruplan kurssi on ollut noin 40 % heikompi.

Ruplan rajusta heikkenemisestä ja kotimaisen tarjonnan rajoitteista johtuvia inflaatiopaineita hillitäkseen Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 3,5 prosenttiyksiköllä ylimääräisessä 15.8. pidetyssä kokouksessaan. Korko on nyt 12 %. Mediatietojen mukaan Venäjällä on keskusteltu myös erilaisten pääomaliikkeiden rajoitusten ottamisesta käyttöön uudelleen.    

Ruplan heikkenemisen taustalla on etenkin Venäjän viime vuoden poikkeuksellisen suuren vaihtotaseen ylijäämän sulaminen. Venäjän keskuspankin ennakkoarvion mukaan vaihtotaseen ylijäämä oli tammi-heinäkuussa enää 25 mrd. dollaria eli 85 % pienempi viime vuoden huippulukemiin verrattuna. Venäjän talouden kasvavista epätasapainoista voi lukea myös tuoreesta BOFIT-blogista.  

Ruplan kurssi on heikentynyt jyrkästi tänä vuonna
202333_ve1.png
Lähteet: Macrobond ja BOFIT.

Venäjän vientitulot ovat vähentyneet, mutta eivät lähellekään pohjalukemia

Venäjän vientitulot ovat tänä vuonna supistuneet jyrkästi viime vuoden huippulukemistaan. Venäjän keskuspankin ennakkotietojen mukaan tavaraviennin arvo oli tammi-kesäkuussa kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Vientituloja on leikannut etenkin raaka-aineiden hintojen lasku. Lisäksi Venäjän maakaasun viennin määrä on supistunut voimakkaasti, koska Venäjä on lopettanut putkikaasun toimitukset useimpiin EU-maihin. Tavaraviennin arvo ei kuitenkaan ole lähelläkään historiallisia pohjalukemiaan, vaan samalla tasolla kuin esim. vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.  

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan Urals-öljyn keskihinta oli tammi-kesäkuussa 48 dollaria tynnyriltä eli noin 40 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäjän raakaöljyn vientimäärä supistui tammi-kesäkuussa noin 4 % vuotta aiemmasta. Raakaöljyn ja öljytuotteiden yhteenlaskettu vientimäärä pysyi tammi-kesäkuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Venäjän koko öljynviennistä (raakaöljy ja öljytuotteet) jo lähes 60 % menee Kiinaan ja Intiaan.  

Venäjän öljyn viennin määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun ja Urals-öljyn vientihinta nousuun viime aikoina. IEA:n arvion mukaan Venäjä tuotti heinäkuussa öljyä jopa hieman vähemmän kuin OPEC+ -sopimuksen puitteissa olisi ollut mahdollista. Venäjä on myös ilmoittanut vähentävänsä öljyn vientiä elo- ja syyskuussa. IEA arvioi Urals-öljyn hinnan nousseen heinäkuussa yli 60 dollariin ja elokuun alussa jopa yli 70 dollariin tynnyriltä. Kaikkien öljylaatujen hinnat ovat nousseet viime viikkoina, mutta myös Uralsin hintaero muihin öljylaatuihin on kaventunut.

G7-maiden ja EU:n venäläiselle öljylle asettaman hintakattojärjestelmän puitteissa järjestelmään osallistuvien maiden yritykset eivät voi tarjota mm. kuljetus- ja vakuutuspalveluja venäläisen öljyn merikuljetuksille, jos öljystä maksettu hinta ylittää 60 dollaria tynnyriltä. IEA:n mukaan viime kuukausina noin 70 % venäläisen raakaöljyn kuljetuksista on käyttänyt G7-maiden yritysten kuljetus- tai vakuutuspalveluja.       

Venäjän tavaraviennin arvo on supistunut öljyn hinnan laskettua, mutta ei ole pohjalukemissa
202333_ve2.png
Lähteet: Venäjän keskuspankki, Macrobond, IEA ja BOFIT.

Venäjän teknologiatuotteiden tuonti on elpynyt muuta tuontia hitaammin

Venäjän tuonti on elpynyt vähitellen kevään 2022 jyrkästä pudotuksestaan. Venäjän keskuspankin ennakkotietojen mukaan tavaratuonnin (kausitasoitettu) arvo on viime kuukausina ollut samalla tasolla kuin vuonna 2021 keskimäärin, mutta yhä hieman pienempi kuin sotaa edeltävinä kuukausina. IMF:n lähes kaikki maailman maat kattavien vientitilastojen pohjalta lasketun arvion mukaan Venäjän tuonnin kehitys näyttää samankaltaiselta kuin keskuspankin tuontitilastojenkin pohjalta, mutta vientitilastot viittaavat hieman hitaampaan elpymiseen.  

Venäjän tavaratuonti on elpynyt sotaa edeltävän tasonsa tuntumaan
202333_ve3.png
Lähteet: Venäjän keskuspankki, IMF DOTS ja BOFIT.  

Venäjän tulli ei enää julkaise säännöllisesti ulkomaankauppatilastoja. Siksi Venäjän tuonnin maa- ja tuotejakaumasta ei ole saatavilla tuoreita virallisia tilastotietoja. Myös kaupan rakenteen kehitystä voidaan kuitenkin arvioida kauppakumppanimaiden vientitilastojen pohjalta.

Noin 80 maan vientiin perustuvan arvion pohjalta Venäjän tavaratuonnin arvo oli tämän vuoden tammi-huhtikuussa noin 6 % pienempi verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan. Teknologiatuotteiden tuonti on elpynyt muuta tuontia hitaammin. Sähkölaitteiden, optisten laitteiden yms. tuonti oli tammi-huhtikuussa yhä noin 15 % pienempi kuin vuoden 2021 vastaavana ajankohtana. Myös koneiden tuonnin arvo oli lähes 10 % pienempi. Sitä vastoin autojen tuonti oli enää 3 % pienempi ja muiden tavaroiden tuonti miltei samalla tasolla kuin vuoden 2021 tammi-huhtikuussa. Tuonnin määrän arvioidaan kuitenkin kehittyneen arvoa heikommin, koska monien tuontitavaroiden hinnat ja kuljetuskustannukset ovat nousseet.  

Teknologiatuotteiden tuonti on kehittynyt muuta tuontia heikommin etenkin länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi. Monet vientirajoitukset kohdistuvat teknologiatuotteisiin, mutta läheskään kaikkea teknologiavientiä Venäjälle ei ole kielletty. Lisäksi esim. henkilöautojen osalta pakotteet rajoittavat lähinnä kalliimpien autojen vientiä.

IMF:n vientitilastojen pohjalta laskettuna EU:n osuus Venäjän tavaratuonnista on noin 20 %, Kiinan ja Hongkongin noin 40 %, Euraasian talousliiton maiden noin 15 % ja Turkin 5 %.       

Peilitilastojen pohjalta Venäjän teknologiatuotteiden tuonti ei ole vielä elpynyt vuoden 2021 tasolle
202333_ve4.png

Lähteet: Global Trade Tracker, Kazakstanin tilastotoimisto ja BOFIT.


Näytä viikkokatsaus 2023/32 Näytä viikkokatsaus 2023/34