BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/05
Ukrainan viranomaisten alustavien lausuntojen mukaan Ukrainan BKT supistui noin 30 % viime vuonna. Sekä yksityinen kulutus että investoinnit ovat kärsineet hyvin merkittävästi Venäjän aloittamasta sodasta. Lisäksi Ukrainan vienti on supistunut selvästi mm. Mustanmeren laivausten keskeydyttyä. Vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä BKT:n lasku vuoden takaa oli 30,8 %, kun toisella neljänneksellä lasku oli peräti 37,2 %.
Kehitys on ollut maantieteellisesti hyvin epätasaista. Talous on kärsinyt sodasta luonnollisesti eniten idässä ja etelässä, jossa osa alueesta on Venäjän väliaikaisesti miehittämiä tai taisteluiden jaloissa. Ennen sotaa Ukrainan vientiteollisuus oli keskittynyt nimenomaan maan itä- ja eteläosiin.
Consensus Economics -tutkimuslaitoksen tammikuussa kokoamien talousennusteiden mukaan Ukrainan BKT olisi supistunut viime vuonna 34,5 %. Kiinteiden investointien määrä olisi laskenut yli 40 %. Tälle vuodelle BKT:n kasvuennusteiden keskiarvo oli tammikuussa 2,8 %. Vuonna 2024 kasvua olisi 9,1 %. Kasvuennusteiden haarukka on kuitenkin hyvin laaja – ennustelaitokset käyttävät erilaisia oletuksia sodan loppumisesta ja rauhansopimuksen muodosta.
Tuoreessa BOFIT Policy Briefissa analysoidaan Ukrainan taloutta ennen sotaa sekä sitä, miten sota on vaikuttanut Ukrainan talouteen. Ennen sotaa Ukraina oli melko matalan tulotason maa, jonka taloudessa oli kuitenkin myös kehittyneempien maiden kaltaisia piirteitä.
Ukrainan BKT oli vuonna 2021 noin 200 mrd. dollaria. Talouden kivijalkoja ovat maatalous ja raskas teollisuus, kuten terästeollisuus. Maatalouden tärkeimmät vientituotteet ovat viljat, kuten vehnä ja öljykasvit, kuten auringonkukka. Maataloustuotteet muodostavat maan viennistä yli 40 %. Maan taloudelle ja huoltovarmuudelle keskeisiä ovat Mustanmeren satamat, joiden kautta kulki ennen vuoden 2022 sotaa noin 70 % koko viennistä ja yli 90 % maataloustuotteiden viennistä. EU:n kanssa solmitun kauppasopimuksen ja Venäjän toimien takia Ukrainan ulkomaankauppa oli kääntynyt jo ennen helmikuuta 2022 selvästi pois Venäjän suunnasta.
Lähde: Ukrainan tilastoviranomaiset.
Ukrainan yhteiskunnallisessa kehityksessä on piirteitä, jotka ovat tyypillisiä sekä matalan keskitulotason maille että korkean tulotason maille. Esim. rahoituspalvelujen saatavuudella tarkasteltuna Ukraina muistuttaa enemmän korkean tulotason kuin matalan keskitulotason maita. Toisaalta Ukrainassa on kehityksen haasteita kuten infrastruktuurin ja palveluiden heikko taso maaseudulla. Myös korruptio ja epävirallinen talous ovat iso ongelma: enemmistö ukrainalaisista on kyselyjen mukaan havainnut korruptiota esim. julkisessa terveydenhuollossa. Vuonna 2020 noin viidennes töissä käyvistä työskenteli epävirallisessa taloudessa.
Sota on ollut hankala myös Ukrainan julkiselle taloudelle, koska verotulojen laskun ja menojen kasvun myötä Ukrainan keskuspankki on joutunut rahoittamaan valtiontaloutta. Ukrainan saama ulkopuolinen tuki on kasvanut, mutta Ukraina tarvitsee sotaponnisteluihinsa silti lisää ulkopuolista apua. Optimistisissa ukrainalaisissa skenaarioissa jälleenrakennuksen pariin päästäisiin jo vuonna 2023, ja Ukraina voisi olla EU:n jäsen vuonna 2032. Ukrainalaisten arvioiden mukaan Ukrainan tarvitsema sota-apu ja jälleenrakennus tulevat maksamaan yhteensä yli 750 mrd. dollaria vuoteen 2032 mennessä. Näiden arvioiden mukaan kahden kolmasosan rahoituksesta tulisi tulla Ukrainan ulkomaisilta kumppaneilta. Ukraina toivoo myös saavuttavansa EU-jäsenyyden mahdollisimman pian, ja sen toivotaan auttavan jälleenrakennuksessa sekä ulkomaisten investointien saamisessa.
Ukrainan henkeä kohden laskettu BKT (ostovoimapariteeteilla korjatuissa dollareissa) on selvästi sen naapureita pienempi
Lähde: IMF.