BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2022/38
Suomesta vietiin Kiinaan tavaroita huhti-kesäkuussa 930 milj. eurolla, mikä oli vajaat 6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes 40 % Suomen Kiinan-viennistä on raaka-aineita, ja niiden viennin arvo väheni toisella neljänneksellä 18 % vuotta aiemmasta. Suomen koko viennin arvo kasvoi toisella neljänneksellä 27 % vuotta aiemmasta. Kiinan osuus viennistä laski 4,5 prosenttiin.
Kiinasta tuotiin tavaroita Suomeen huhti-kesäkuussa 2,1 mrd. eurolla eli 47 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Kiinan-tuonti kasvoi hieman koko tuontia (+38 %) reippaammin. Kiinan osuus tuonnista oli vajaat 9 %. Suomen Kiinan-tuonnista noin 60 % oli huhti-kesäkuussa koneita, laitteita ja kulkuvälineitä. Niiden tuonti kasvoi toisella neljänneksellä yli 50 % vuotta aiemmasta. Eniten kasvoi voimakoneiden ja moottoreiden, sähkökoneiden ja laitteiden sekä yleiskäyttöisten teollisuudessa käytettävien koneiden ja laitteiden tuonti.
Suomen palveluvienti Kiinaan oli toisella neljänneksellä vajaat 300 milj. euroa, 18 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palveluja tuotiin Kiinasta toisella neljänneksellä 365 milj. eurolla, mikä oli 16 % vuoden takaista enemmän. Suomen palvelukauppa Kiinan kanssa on kääntynyt koronapandemian aikana alijäämäiseksi. Kiinan tiukat rajoitustoimet käytännössä pysäyttivät kiinalaisturistien matkat Suomeen ja ovat hankaloittaneet myös muiden palveluiden vientiä.
Kiina-riippuvuus on myös Suomessa noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun. Tullin ulkomaankauppatilastoissa suurimmat Kiina-riippuvaiset tavararyhmät ovat koneet ja laitteet, tekstiilit, huonekalut ja muut kotitaloustavarat. Viime vuosina 65 % Suomeen tuoduista kannettavista tietokoneista on tullut Kiinasta, ja puhelimistakin lähes puolet. Myös joitakin metalleja ja kemikaaleja tuodaan lähes pelkästään Kiinasta, vaikka niiden osuus koko tuonnista on pieni. Arvonlisätilastoista piirtyy samansuuntainen kuva: Suomessa kulutetaan eniten Kiinassa tuotettua arvonlisää nimenomaan tekstiilien ja vaatetuksen, perusmetallien, tietokoneiden, sekä sähkö- ja muiden laitteiden osalta. Palveluissa Kiinan osuus on tavaratuontia vähäisempää. Suomeen kuitenkin tuodaan Kiinasta suhteellisesti enemmän ohjelmointipalveluja, konsultti- ja tietopalveluja sekä tieteellisiä ja teknisiä palveluja, kuin esim. Saksaan, Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin.
Suomen tavaratuonti Kiinasta on kasvanut selvästi vientiä nopeammin
Lähteet: Suomen Tulli ja BOFIT.