Kiina pyrkii lisäämään kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa vihreisiin velkakirjoihin

Viime vuoden huhtikuussa Kiinassa yhdenmukaistettiin kansalliset kriteerit vihreiden velkakirjojen käyttökohteista. Keskuspankki julkaisi yhdessä kansallisen kehitys- ja uudistuskomissio NDRC:n sekä markkinavalvoja CSRC:n kanssa vuoden 2021 painoksen vihreitä velkakirjoja koskevasta ohjeistuksesta (Green Bond Endorsed Projects Catalogue). Käyttökohteita vihreälle rahoitukselle on useita: energiavarojen säästäminen, päästöjen ehkäisy ja valvonta, luonnonvarojen suojelu ja kierrätys, päästötön liikenne, puhdas energia, luonnonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Suurin muutos alkuperäisiin, vuonna 2015 julkistettuihin ohjeisiin oli se, että enää vihreillä velkakirjoilla ei saa rahoittaa hiilen puhtaampaa käyttöä tai mitään muitakaan fossiilisia polttoaineita koskevia projekteja. Näin kriteerit ovat yhä enemmän kansainvälisten vaatimusten mukaiset, minkä toivotaan lisäävään kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa. Kiinan keskuspankin mukaan Kiinassa oli viime syyskuussa liikkeellä vihreitä velkakirjoja yli 1 000 miljardin juanin arvosta (n. 160 miljardia dollaria) eli lähes neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2021 tammi-syyskuussa uusia vihreitä velkakirjoja laskettiin liikkeeseen yli 63 miljardin dollarin arvosta, mikä oli jo enemmän kuin aiempana ennätysvuonna 2019 yhteensä.

Lisätäkseen vihreän rahoituksen osuutta rahoitussektorilla Kiinan keskuspankki julkisti viime marraskuussa hiilipäästöjen vähentämiseen tähtäävän ohjelman. Sen puitteissa pankit saavat keskuspankkirahoitusta matalalla korolla, jos ne lainoittavat yritysten päästövähennysprojekteja. Keskuspankin mukaan vuoden loppuun mennessä keskuspankkirahoitusta myönnettiin päästövähennyksiin tähtääviin lainoihin yhteensä 85,5 miljardia juania (reilut 13 miljardia dollaria).

Kiina on tiivistänyt yhteistyötä vihreän rahoituksen osalta myös EU:n kanssa. Se on yhtenä perustajajäsenenä EU:n käynnistämässä kansainvälisessä kestävän rahoituksen foorumissa (International Platform on Sustainable Finance, IPSF), jonka tarkoituksena on kehittää maailmanlaajuiset kriteerit vihreälle rahoitukselle ja näin houkutella pääomia ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. IPSF:ään kuuluu muiden perustajamaiden (Argentiina, Kanada, Chile, Intia, Kenia ja Marokko) lisäksi 10 muuta valtiota ympäri maailmaa. Yhteensä jäsenvaltioissa asuu puolet maailman väestöstä ja ne tuottavat 55 % maailman kasvihuonepäästöistä.

Kiinassa kaupankäynti vihreillä velkakirjoilla vilkastuu, vaikka on kokoluokaltaan vielä vaatimatonta

Lähteet: CFETS, Macrobond ja BOFIT.