Venäjällä julkisen talouden tulot nousseet, menojen kasvu laantunut ja vaje supistunut

Konsolidoidun budjetin tulot olivat tämän vuoden toisella neljänneksellä kolmasosan suuremmat kuin vuotta aiemmin, jolloin ne putosivat huomattavasti (konsolidoitu budjetti kattaa federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit). Kahden vuoden takaiseen nähden tulot olivat 17 % suuremmat. Myös reaalitulot ovat kasvaneet, kun nimellistulojen nousu on ylittänyt huomattavasti inflaatiotahdin, joka tosin on myös ollut varsin nopeaa (kuluttajahinnat olivat yli 9 % ja teollisuuden tuottajahinnat noin 15 % korkeammalla kuin kaksi vuotta aiemmin).

Öljy- ja kaasualojen tuotantoveroista ja vientitulleista kertyvät budjettitulot kohosivat toisella neljänneksellä peräti 2,5-kertaa niin suuriksi kuin viime vuoden kevään syvässä kuopassa lähinnä siksi, että öljyn vientihinta on toipunut. Öljy- ja kaasuverotulot olivat varsin samansuuruiset kuin kaksi vuotta aiemmin.

Konsolidoidun budjetin muut tulot ovat myös elpyneet hyvin ja niitä kertyi toisella neljänneksellä 20 % vuodentakaista enemmän (40 %, jos keskuspankille Sberbank-kaupasta syntyneen lisäylijäämän tilitys budjettiin keväällä 2020 jätetään pois laskuista). Muut budjettitulot olivat 20 % suuremmat kuin kaksi vuotta aiemmin. Varsinkin tulot arvonlisäveroista ovat kasvaneet, yli kolmasosalla viime vuoden kevään melko pienestä luisusta ja 30 % kahden vuoden takaisesta. Tuotanto ja tuonti ovat lisääntyneet, mutta samalla ALV-tulojen keruu näyttää parantuneen edelleen. ALV-tulojen osuus konsolidoidun budjetin kaikista tuloista on noussut viidesosaan.

Tulot yritysten voittoveroista ja työtuloveroista ovat toipuneet vauhdikkaasti ja tulot työnantajien sosiaalimaksuveroista ovat myös nousseet ripeästi. Nämä budjetin tuloerät ovat kasvaneet kahden vuoden takaisesta 15−20 %. Lisäksi monien muiden suhteellisen pienten budjettituloerien nopea kasvu on vaikuttanut tuntuvasti budjetin kokonaistulojen nousuun.

Budjettimenojen tuntuva lisääminen, johon ryhdyttiin viime vuoden keväällä talouden tukemiseksi ja laman sosiaalisten seurausten lievittämiseksi, on hiipunut. Toisella neljänneksellä menojen kasvu vuodentakaisesta oli enää alle 7 % ja reaalisesti menot olivat hieman vuodentakaista pienemmät. On syytä muistaa, että viime vuoden keväällä menot olivat suuret (menot kasvoivat lähemmäs 20 % vuoden 2019 keväästä). Talouden eri lohkoille kohdistettujen menojen kasvu jatkui voimakkaana (30 % vuodentakaisesta), ja myös asuntosektorin budjettimenojen nousu oli edelleen melko ripeää (15 %). Koulutusmenojen kasvu nopeutui (10 %). Sen sijaan terveydenhoidon menot kääntyivät laskuun. Menot julkishallintoon, puolustukseen sekä sisäiseen lainvalvontaan ja turvallisuuteen ovat kasvaneet tänä vuonna hyvin hitaasti. Eläkemenot ovat kasvaneet vähän, ja muut sosiaalituen menot vähenivät huomattavasti toisella neljänneksellä vuodentakaisesta, jolloin ne olivat hyvin suuret.  

Kahden vuoden takaisesta etenkin menot talouden eri lohkoille ovat nousseet roimasti (70 % toisella neljänneksellä) kuten myös muun sosiaalituen menot (45 %). Terveydenhoidon ja julkishallinnon menot ovat myös kasvaneet paljon (25 %). Menot koulutukseen, puolustukseen sekä sisäiseen lainvalvontaan ja turvallisuuteen ovat lisääntyneet hillitymmin (12−16 %). Eläkemenot ovat kasvaneet alle 10 % eläkeläisten määrän supistuttua vähitellen ja vuonna 2018 tehtyjen linjausten rajoittaessa keskimääräisen eläkkeen nousun 6−7 prosenttiin vuodessa. Menojen viime ja tänä vuonna korkeiksi nousseiden tasojen vuoksi on mahdollista, että syyskuussa pidettävään duuman vaaliin liittyen merkittävät menojen lisäykset – kuten federaatiobudjetin menojen nousu heinäkuussa puolella vuodentakaisesta – voivat jäädä lyhytaikaisiksi.

Kuten aiemminkin taantuman helpotettua Venäjä pyrkii supistamaan lamassa syntynyttä budjettivajetta. Tulojen noustua nopeasti ja menojen ripeän kasvun laannuttua konsolidoitu budjetti on näyttänyt kohtalaista ylijäämää viime kuukausien aikana. Viimeisen 12 kuukauden budjettivaje oli kesäkuussa enää alle 2 % BKT:stä oltuaan vielä maaliskuussa lähes 4 % BKT:stä.

Viime kuukausina Venäjän konsolidoidun budjetin reaalitulot ovat nousseet nopeasti ja reaalimenot ovat supistuneet hieman vuotta aiemmasta

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.