BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2016/19
Kiina merkitys muille maille on kasvanut nopeasti, sillä sen osuus globaalina vientimarkkinana on noussut 3 prosentista vuonna 2000 viime vuoden 9 prosenttiin. Samalla jaksolla Aasian maiden viennistä Kiinan osuus on kasvanut 9 prosentista 22 prosenttiin. Suorien kauppavaikutusten ohella raportissa korostetaan raaka-aineiden hintojen sekä rahoitusmarkkinoiden kautta tulevia vaikutuksia.
Raportissa on tarkasteltu Kiinan rakennemuutoksen ja sen mukanaan tuoman kasvun hidastumisen vaikutuksia muihin maihin. Tulosten perusteella 1 prosenttiyksikön lasku Kiinan BKT:ssä vähentää lyhyellä tähtäimellä Aasian maiden kokonaistuotantoa 0,15–0,30 prosenttiyksiköllä. Vaikutukset riippuvat maiden Kiina-kytkösten luonteesta. Kiinan investoinneista riippuvaiset taloudet (Taiwan, Etelä-Korea) kärsivät lyhyellä tähtäyksellä enemmän Kiinan rakennemuutoksesta ja kasvun hidastumisesta kuin maat, jotka ovat keskittyneet palvelemaan kiinalaiskuluttajia (Uusi-Seelanti, Intia). Raaka-ainetuottajat ovat kärsineet hintojen laskusta, mikä kuitenkin johtuu pääosin muista tekijöistä kun Kiinasta. Vain muutamien raaka-ainetuottajien vientimäärät Kiinaan ovat laskeneet merkittävästi.
Kiinan rakennemuutoksen ja kasvun hidastumisen vaikutukset myös muihin kuin Aasian maihin tai raaka-ainetuottajiin riippuvat luonnollisesti siitä, kuinka suuri osa niiden tuottamasta arvonlisästä kytkeytyy Kiinan kulutukseen ja investointeihin. Keskimäärin vaikutukset ovat kuitenkin pienemmät kuin Aasian maille. Kiinan kehitys tuo tullessaan myös muutoksia kansainvälisiin tuotantoketjuihin, kun Kiina on vähitellen korvannut muissa maissa valmistettuja välituotteita omalla tuotannolla.
IMF painottaa kuitenkin, että Kiinan kasvumallin muutos on kestävän kehityksen kannalta välttämätön. Pitemmällä aikavälillä onnistunut rakennemuutos tuo lisäkasvua kaikille.