Kiinan hakee innovaatioilla pitkän aikavälin talouskasvua

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2016/02

OECD:n arvion mukaan Kiinan t&k-rahoitus kasvoi 33 miljardista dollarista 336 miljardiin dollariin vuodesta 2000 vuoteen 2013. Innovaatiot ovat kohdistuneet perinteiseen teollisuuteen ja kasvavaan internet-toimialaan. Boston Consulting Groupin maailman 50 innovatiivisimman yrityksen listalla vuonna 2015 kiinalaisyrityksistä olivat internet-yhtiö Tencent (12.), teleyhtiö Huawei (45.) ja tietotekniikkayritys Lenovo (50.) (listalla ei yhtään suomalaisyritystä). Viime vuonna korkean teknologian tuotteet olivat suurin ryhmä noin 30 prosentin osuudellaan Kiinan teollisuustuotteiden viennistä, kun vuonna 1990 viennistä yli puolet oli matalan teknologian tuotteita. Aasiassa Kiinan teknologinen nousu on silmiinpistävää. Kiinan osuus Aasiassa valmistetuista korkean teknologian tuotteiden viennistä oli 9 % vuonna 2000, mutta vuonna 2014 se oli peräti 44 %.

Cornellin yliopiston, Inseadin ja WIPO:n (World Intellectual Property Organization) Globaali innovaatioindeksi 2015 -julkaisussa (GII) verrataan 149 maan innovaatiotoimintaa useilla indikaattoreilla. Kiina oli vertailussa 29. ja parhaiten sijoittunut ylemmän keskitulon maa. Kiina on panostanut voimakkaasti innovaatiotoimintaan finanssikriisin jälkeen. Lisäksi Kiina on onnistunut parantamaan innovaatioidensa laatua ja tehokkuutta. Vuonna 2015 maa oli 18. innovaatioiden laadussa ja 6. tehokkuudessa. Innovaatiotoiminnan tehostamiseksi maalla on eniten kirittävää poliittisessa ympäristössä, sääntelyssä ja liiketoimintaympäristössä. Maan sijoitus vertailussa voi lähivuosina nousta, sillä Kiinan viisivuotissuunnitelma vuosille 2016–20 nostaa innovaatiot kasvun lähteeksi.

Kiinan innovaatiopolitiikkaa on kuitenkin kritisoitu protektionismista. Yhdysvaltalaisen ajatuspaja ITIF:n (Information Technology and Innovation Foundation) mukaan innovaatiomerkantilismi on voimistunut Kiinassa vuonna 2015. Ajatuspaja määrittelee innovaatiomerkantilismin kansalliseksi strategiaksi, jossa teknologiavientiä edistetään protektionistisin toimin. 
Muut BRIC-maat jäävät GII-innovaatiovertailussa kauas Kiinan taakse, sillä Venäjä on maavertailussa sijalla 48, Brasilia 70 ja Intia sijalla 81. Venäjän sijoitus vertailussa on ollut vakaa. Maa on lisännyt jonkin verran panoksiaan innovaatiotoimintaan finanssikriisin jälkeen, mutta talous perustuu pitkälti öljyn ja kaasuun vientiin. ITIF kritisoi myös Venäjää innovaatiomerkantilismista. Brasilia ja Intia ovat parantaneet sijoitustaan maavertailussa vuosina 2011–2015, tosin hitaammin kuin Kiina.

Suomi sijoittuu innovaatiovertailussa sijalle 6, kaksi sijaa huonommin kuin vuonna 2014. Innovaatiopanoksissa Suomi pärjää hyvin (3.), vaikka panostus innovaatiotoimintaan ei ole palautunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Suomi on maavertailun paras instituutioissa sekä henkisessä pääomassa ja tutkimuksessa. Parannettavaa riittää innovaatioiden tuotoksissa (10.) ja tehokkuudessa (41.).

Näytä viikkokatsaus 2016/01 Näytä viikkokatsaus 2016/03