Venäjän talouskehitys vaimeaa, inflaatiopaineet lisääntyneet

Venäjän talouskehitys näyttää jälleen vaimentuneen viime kuukausina ja tuotanto kasvaa vain hitaasti. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin lisääntyneet viime aikoina etenkin Ukrainan tekemien iskujen myötä. Ne ovat nostaneet mm. polttoaineiden hintoja. Inflaatioriskejä liittyy myös finanssipolitiikkaan. Valtiontalouden alijäämä on edelleen selvästi suurempi kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Finanssiministeriö on myös parhaillaan viimeistelemässä uutta kolmivuotista budjettikehikkoa. Se voi muuttaa ensi vuoden inflaationäkymiä, jos menoja lisätään aiemmin suunniteltua enemmän ja valtiontalouden alijäämä syvenee entisestään.  

Venäjän talouskehitys vaimeni jälleen heinäkuussa

Venäjän talouskehitys näyttää heinäkuussa jälleen hyytyneen edellisten kuukausien hetkellisen vauhdittumisen jälkeen. Talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi heinäkuussa 0,6 % vuotta aiemmasta. Kasvua kertyi saman verran myös koko tammi-heinäkuun aikana.  

Teollisuustuotanto kokonaisuudessaan on polkenut paikallaan jo pidemmän aikaa ja sama kehitys näyttää jatkuneen heinä-elokuussa. Kaivannaistuotanto supistui jälleen heinäkuussa noin 3 % vuotta aiemmasta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan raakaöljyä tuotettiin elokuussa noin 7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jalostusteollisuudessa kasvua kertyi hieman, lähinnä sotaan kytkeytyvien teollisuudenalojen vetämänä. Sitä vastoin etenkin öljyjalosteiden tuotanto on supistunut Ukrainan iskujen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Heinä-elokuussa toimialan tuotanto supistui lähes 20 % vuotta aiemmasta. Rakentamisen kehitys on tasaantunut alkuvuoden pudotuksen jälkeen. Heinäkuussa rakentaminen pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Kulutuskehitystä heijastelevan vähittäiskaupan vuosikasvu hidastui hieman heinäkuussa, mutta oli edelleen ripeässä noin 5 prosentin vauhdissa. Kulutukseen suunnattujen palveluiden vuosikasvu pysyi aiempien kuukausien tapaan 2 prosentin tuntumassa. Kulutuksen kasvua tukee edelleen vahva työllisyystilanne ja kireästä työmarkkinasta johtuva palkkojen nousu. Joitain merkkejä työmarkkinatilanteen kireyden helpottamisesta on kuitenkin nähtävissä ja reaalipalkkojen kasvu on selvästi hidastunut viime kuukausina. Kesäkuussa keskimääräinen reaalinen kuukausipalkka oli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  

Investoinnit ovat supistuneet tänä vuonna 

Investointien kehitys on tänä vuonna ollut erittäin heikkoa. Tammi-maaliskuussa investoinnit supistuivat peräti 14 % ja vielä huhti-kesäkuussakin 7 % vuotta aiemmasta. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon aikana pudotusta kertyi 10 %. Investointien heikon kehityksen takana on useampia tekijöitä. Investointien rahoitus on vaikeutunut, kun yritysten tulokset ovat heikentyneet. Tammi-kesäkuussa yritysten yhteenlaskettu tulos supistui 13 % vuotta aiemmasta. Kolmannes yrityksistä oli tappiollisia. Rahoitusmahdollisuuksia rajoittavat myös korkeat korkokustannukset. Heinäkuussa yli vuoden mittaisten yritysluottojen keskimääräinen korko oli 13 %. Lisäksi monilla aloilla kapasiteetin käyttöaste on hieman laskenut ja kysyntänäkymät heikentyneet, mikä hillitsee yritysten investointihaluja.

Ulkomaisten yritysten osuus investoinneissa on pysynyt marginaalisena: tammi-kesäkuussa niiden osuus oli 0,1 %. Venäjälle investoimisen houkuttelevuutta tuskin lisää presidentti Putinin viime viikolla antama määräys useiden Venäjällä toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten ”väliaikaisesta haltuunotosta”. Mm. Nestlen ja Auchanin Venäjän-toiminnot siirrettiin pienen ja aiemmin tuntemattoman venäläisyrityksen hallintaan. Haltuunottoa on perusteltu esim. yritysten taustalla ”epäystävällisistä” maista sekä liian vähäisillä investoinneilla Venäjän markkinoille. Toistaiseksi on epäselvää, mitä yrityksille jatkossa tapahtuu. Aiemmin vastaavissa tapauksissa yritykset on usein lopulta myyty edulliseen hintaan venäläiselle omistajalle.    

Osittain investointien supistuminen viime aikoina johtunee myös aiempien vuosien nopeasta kasvusta. Vuosina 2021–2024 investoinnit kasvoivat keskimäärin 8 % vuodessa. Investointien kasvu on ollut nopeaa erityisesti sotaan liittyvillä toimialoilla. Samanaikaisesti on ollut käynnissä myös mittavia investointiprojekteja öljy- ja kaasuteollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä logistiikka-alalla, jotka eivät suoraan ole kytköksissä sotaan. Monet näistä projekteista ovat nyt valmistuneet tai edenneet niin pitkälle, että niiden investointien kasvua tukeva vaikutus on vähentynyt. Tänä vuonna mm. öljy- ja kaasuteollisuuden sekä maakuljetusten osuus investoinneista on supistunut. Investoinnit saattavatkin supistua vielä jatkossakin, koska ne ovat edelleen historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkealla tasolla.  

Venäjän keskuspankki ei enää jatkanut koronlaskuja

Rahoituskustannukset tuskin alenevat kovin pian, sillä syyskuun korkokokouksessaan Venäjän keskuspankki piti avainkoron ennallaan 14 prosentissa. Tähän saakka korkoa oli laskettu pienin askelin kesäkuusta 2025 lähtien. Keskuspankki totesi tauon olevan tarpeen koronlaskuissa, koska inflaationäkymiin liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta.

Inflaatio kiihtyi kesällä erityisesti polttoaineiden hintojen nousun vuoksi ja keskuspankki arvioi sen välittyneen osin jo laajemmallekin talouteen yritysten kasvaneiden kustannusten ja nousevien inflaatio-odotusten kautta. Elokuussa kuluttajahinnat nousivat 6 % vuotta aiemmasta. Inflaationäkymiin liittyy epävarmuutta myös uudesta kolmivuotisesta budjettikehikosta, jota ollaan viimeistelemässä. Keskuspankki näkee inflaatioriskien lisääntyneen entisestään. Keskeisimpiä riskejä ovat odotettua löysempi finanssipolitiikka tai Ukrainan iskuista aiheutuneen tuhoutuneen tuotantokapasiteetin korjaamisen viivästyminen.     

Pääjohtaja Nabiullina on kommentoinut myös syyskuun alussa käyttöön otetun digitaalisen ruplan alkutaipaletta. Kolmen ensimmäisen viikon aikana Venäjällä on avattu 200 000 digiruplatiliä. Suurimpien pankkien ja kaupan alan yritysten on pakko hyväksyä digitaalinen rupla maksuvälineenä ja velvoite laajenee vähitellen myös pienempiin toimijoihin. Yksittäisellä henkilöllä tai yrityksellä voi olla vain yksi digiruplatili. Ainakin alkuvaiheessa into digitaalisen ruplan käyttöönottoon on ollut laimeaa. Esimerkiksi maksukortteja, joilla on tehty transaktioita tänä vuonna, Venäjällä oli kesäkuussa yhteensä noin 320 miljoonaa. Keskuspankki odottaa digiruplan yleistyvän maksuvälineenä vähitellen 5–7 vuoden kuluessa.

Federaatiobudjetti edelleen reippaasti alijäämäinen

Venäjän finanssiministeriön ennakkotietojen pohjalta Venäjän federaatiobudjetin tulot olivat tammi-elokuussa 9 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisääntymisen taustalla oli etenkin ALV-tulojen nopea kasvu, koska yleistä arvonlisäveroa nostettiin tämän vuoden alussa. Elokuussa budjettiin kertyi lisätuloja myös valtionyhtiöiden maksamista osingoista lähes 700 mrd. ruplan verran. Öljy- ja kaasutulot olivat tammi-elokuussa edelleen 17 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Korkean öljyn hinnan vaikutusta tuloihin on hillinnyt mm. öljyn vientimäärien väheneminen Ukrainan iskujen seurauksena. IEA arvioi, että Venäjän öljyn viennin määrä oli elokuussa pienimmillään sitten vuoden 2018.   

Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-elokuussa 15 % vuotta aiemmasta. Menojen kasvu on jälleen ollut huomattavasti budjetoitua nopeampaa. Jos tämän vuoden budjettisuunnitelmasta haluttaisiin pitää kiinni, pitäisi federaatiobudjetin menoja leikata loppuvuonna noin 15 % vuotta aiempaan verrattuna. Viime vuoden loka-joulukuussa menoja vähennettiinkin lähes tämän verran. Seuraavalla vuosineljänneksellä BKT supistui ja menoja lisättiin taas jyrkästi.   

Federaatiobudjetin alijäämä supistui hieman elokuussa, mutta koko tammi-elokuun aikana alijäämää oli kertynyt 5 800 mrd. ruplaa (2,5 %) BKT:stä eli selvästi tälle vuodelle budjetoitua enemmän. Finanssiministeri Siluanovin alustavan arvion mukaan koko vuoden alijäämä tulee olemaan noin 3 % BKT:stä. Alijäämää rahoitetaan pääosin velalla. Kesän vaikeuksien ja viikkojen tauon jälkeen finanssiministeriö sai syyskuun alussa laskettua liikkeelle muhkean noin 1 000 mrd. ruplan potin vaihtuvakorkoista luottoa. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja budjettialijäämän kattamiseen käytettiin vain alkuvuonna, jolloin sieltä nostettiin noin 460 mrd. ruplaa. Elokuun lopussa rahastossa oli likvidejä varoja noin 4 000 mrd. ruplan arvosta (1,7 % BKT:stä).     

Finanssiministeriö on parhaillaan viimeistelemässä uutta kolmivuotista budjettikehikkoa, joka on määrä lähettää duuman käsittelyyn syyskuun loppuun mennessä. Finanssiministeri Siluanovin alustavien kommenttien pohjalta sotamenot tulevat pysymään korkealla tasolla ja budjetti tulee jälleen olemaan alijäämäinen.