Sekä Suomen tavara- että palvelukaupassa Kiinan kanssa heikko vuosi 2025

Suomen tavaravienti Kiinaan jatkoi heikkoa kehitystään viime vuonna. Suomen Tullin mukaan vientiä kertyi 3,4 mrd. euroa, mikä oli 4 % vähemmän kuin vuonna 2024. Kiinan osuus viennin kohdemaista pieneni 4,5 prosenttiin, mikä oli pienin osuus sitten vuoden 2009. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaraviennistä viime vuonna suuntautui EU:iin 56,4 %, Yhdysvaltoihin 10,4 %, Intiaan 1,0 %, Venäjälle 0,4 %, Ukrainaan 0,2 % ja Taiwaniin 0,2 %.

Vientituotteista metsäteollisuus korostuu edelleen Suomen Kiinan viennissä. Sellu oli edelleen tärkein vientituotteemme kattaen viennistä 33 %. Puu- ja paperiviennin osuus oli yhteensä hieman yli 4 %. Puun ja puutavaran vienti Kiinaan on viime vuosina supistunut merkittävästi ja viime vuonna sen vienti oli vain neljäsosa huippuvuoden 2017 viennistä. Samoin hyvin nopeasti on supistunut turkisten vienti Kiinaan, mikä oli viime vuonna vaivaiset 6 milj. euroa. Viime vuonna myös metallien vienti Kiinaan supistui voimakkaasti, kun niiden suurimman vientierän, nikkelin, viennin arvo lähes puolittui. Nopeinta viennin kasvu oli sähkölaitteissa (18 % vuotta aiemmasta), mikä syntyi pääosin sähkögeneraattoriviennin kaksinkertaistumisesta. Myös kemian tuotteiden viennin arvo kasvoi nopeasti (17 % vuotta aiemmasta).

Suomen tullin mukaan tavaratuontia Kiinasta kertyi viime vuonna 7,1 mrd. euroa, joka oli 5 % vähemmän kuin vuonna 2024. Kiinan vientihintojen yleisen laskun vuoksi Suomeen tuodun kiinalaisen tavaramäärän lasku oli luultavasti vähäisempää kuin arvon lasku. Kiinan osuus koko tavaratuonnin arvosta supistui 9,4 prosenttiin. Tavaratuonti Taiwanista kaksinkertaistui viime vuonna, ja Taiwanin osuus tuonnista kasvoi 2 prosenttiin. Tullin tilastojen mukaan EU:n osuus Suomen tavaratuonnista oli 58,3 %, Yhdysvaltojen 5,5 %, Intian 0,7 % ja Venäjän 1,0 %, ja Ukrainan 0,1 %.

Yli puolet Suomen tavaratuonnista Kiinasta on sähkölaitteita ja koneita. Viime vuonna etenkin sähkölaitteiden tuonti supistui reilusti (-16 % vuotta aiemmasta), kun litium-ioniakkuja ja älypuhelimia tuotiin Kiinasta selvästi aiempaa vähemmän. Myös monien muiden kuten elintarvikkeiden, vaatteiden ja tekstiilien, sekä kemikaalien tuonnin arvot vähenivät. Sähköautoja tuotiin viime vuonna Kiinasta noin tuhat kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin (arvo -20 % vuotta aiemmasta). Joissakin tuotteissa kuten vaatteissa voi olla, että tuontia on siirtynyt vähäarvoiseen (alle 150 euroa), tullivapaaseen kauppaan, jonka toimitusmäärät kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Tullin mukaan vähäarvoisia paketteja tuotiin viime vuonna Kiinasta lähes 40 milj. kappaletta ja niiden arvo oli 221 milj. euroa, joka oli 35 % enemmän kuin vuonna 2024. EU on päättänyt poistaa vähäarvoisten tuotteiden tullivapauden ja niille on tulossa 3 euron tullimaksu heinäkuun alussa.

Palvelukaupassa vienti Kiinaan supistui 20 % vuodesta 2024, jolloin palveluvienti oli ennätyssuurta, kun Nokia pääsi sopuun useampien kiinalaistoimijoiden kanssa rojaltien maksusta. Myös palvelutuonti Kiinasta supistui reilusti (-13 %). Tilastoja palvelukaupan rakenteesta ei ole vielä saatavilla. Matkailusta saatavilla olevien tietojen mukaan kiinalaisten matkailu Suomeen jatkoi viime vuonna kasvuaan, kun Suomeen saapui 135 000 kiinalaista. Määrä on noin 100 000 pienempi kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Majoitustilastossa kehitys on samankaltaista.