Öljyn hinnan nousu paikkaa Venäjän talouden heikentymistä ainakin hetkellisesti

Venäjän talouskehitys heikentyi huomattavasti alkuvuonna ja näkymät synkkenivät. Iranin sodan seurauksena viime viikkoina nähty öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu tuo ainakin väliaikaisesti helpotusta Venäjän vaikeutuneeseen taloustilanteeseen. Pidempiaikaiset vaikutukset riippuvat kuitenkin pitkälti siitä, kuinka kauan ja kuinka korkealla öljyn hinta pysyy. Lyhytkestoinen hintapiikki ei vielä merkittävästi kohenna Venäjän tämän vuoden talousnäkymiä. 

Venäjän talousnäkymistä keskustellaan tarkemmin ensi maanantaina 30.3. BOFITin vuosittain järjestämässä Venäjä-tietoiskussa. Samaan aikaan julkaistaan myös BOFITin tuore Venäjä-ennuste vuosille 2026–2028 sekä öljyn viimeaikaisen hintakehityksen vaikutuksia Venäjän talouteen tarkasteleva BOFIT-blogi.

Venäjän talouskehitys heikkoa tammikuussa

Venäjän talousministeriön ennakkoarvion mukaan BKT supistui tammikuussa 2 % vuotta aiemmasta. Ministeriön mukaan heikkoa kehitystä selitti osittain viime vuoden korkea vertailuarvo sekä työpäivien pienempi lukumäärä (tänä vuonna tammikuussa oli kaksi työpäivää vähemmän kuin viime vuonna). Vaikka yksittäisen kuukauden pohjalta ei voi vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, on selvää, että Venäjän talouskehitys heikentyi alkuvuonna laaja-alaisesti.  

Rosstatin perustilaston mukaan teollisuustuotanto supistui tammikuussa prosentin vuotta aiemmasta, mutta kausitasoitettuna ja työpäivien suhteen korjattuna teollisuustuotanto pysyi tammikuussa samalla tasolla kuin joulukuussa. Muiden alojen tuotannosta Rosstat ei julkaise kausitasoitettuja ja työpäivien suhteen korjattuja tietoja. Etenkin rakentamisen kehitys heikkeni joka tapauksessa jyrkästi: tammikuussa tuotanto supistui 16 % vuotta aiemmasta.   

Kulutusvetoiset alat pysyivät alkuvuonnakin yhä kasvussa. Vähittäiskaupan myynnin määrä lisääntyi tammikuussa vajaalla prosentilla vuotta aiemmasta ja kulutukseen liittyvissä palveluissa kasvua kertyi edelleen lähes 3 %. Palkkojen nousu hidastui huomattavasti joulukuussa, mutta keskimääräinen reaalipalkka kasvoi edelleen 2 % vuotta aiemmasta. Alkuvuonna inflaatio on kuitenkin jälleen kiihtynyt. Jos palkkojen kasvu jatkoi hidastumista, on kuluttajien ostovoiman kehitys heikentynyt, mikä voi painaa kulutusvetoisten alojen kehitystä jatkossa.   

Heikkenevä taloustilanne näkyy myös venäläisille yrityksille tehdyissä kyselyissä. Venäjän keskuspankin kuukausittaisessa kyselyssä yritysten arviot taloustilanteesta ovat synkentyneet jyrkästi tänä vuonna. Maaliskuussa yritykset arvioivat nykytilanteen lähes yhtä heikoksi kuin keväällä 2022 heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Myös muissa yrityskyselyissä valtaosa vastaajista kokee yrityksensä tilanteen heikentyneen alkuvuonna tai odottaa heikentymistä tulevina kuukausina. Yritysten mainitsemia ongelmia ovat mm. kustannusten nousu ja maksurästit. Esim. teollisuusyritysten etujärjestö RSPP:n viime vuoden lopulla toteuttamassa kyselyssä yritysten useimmin mainitsemaksi ongelmaksi nousivat maksurästit. Yli 40 % yrityksistä eli enemmän kuin edes koronapandemian aikana ilmoitti maksurästit liiketoimintaansa haittaavaksi tekijäksi.  

 Federaatiobudjetin öljy- ja kaasutulot puolittuivat alkuvuonna

Alkuvuosi oli heikko myös Venäjän valtiontalouden kannalta. Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot supistuivat tammi-helmikuussa 10 % vuotta aiemmasta. Tulokehitystä heikensi etenkin öljy- ja kaasutulojen jyrkkä pudotus: niitä kertyi lähes 50 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli lähinnä venäläisen öljyn vientihinnan huomattava lasku.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli tämän vuoden tammi-helmikuussa vain 46 dollaria tynnyriltä, kun se vuotta aiemmin oli vielä 65 dollaria tynnyriltä. Venäläisen öljyn keskimääräinen alennus verrokkilaatuihin oli tammi-helmikuussa 23 dollaria tynnyriltä, kun vuonna 2025 alennus oli keskimäärin 13 dollaria tynnyriltä. IEA arvioi myös öljyn vientimäärän supistuneen etenkin helmikuussa.

Federaatiobudjetin muut kuin öljy- ja kaasutulot kasvoivat tammi-helmikuussa 4 % vuotta aiemmasta. Tulojen kasvu johtui vuoden alussa voimaan tulleesta yleisestä arvonlisäveron korotuksesta kahdella prosenttiyksiköllä. Korotuksen myötä ALV-tulot kasvoivat 11 % vuotta aiemmasta, kun taas muita tuloja saatiin 5 % vähemmän. 

Federaatiobudjetin menoja lisättiin tammi-helmikuussa 6 % vuotta aiemmasta. Budjettimenot ovat kasvaneet alkuvuonna hieman koko vuodelle budjetoitua nopeammin, kun taas budjettituloja on kertynyt ennakoitua vähemmän. Federaatiobudjetin alijäämä ylsi tammi-helmikuussa jo lähes koko vuodelle budjetoidulle tasolle ja oli noin 3 400 mrd. ruplaa (1,5 % BKT:stä).  

Tämän vuoden budjettialijäämä on määrä rahoittaa pääosin valtion velalla. Tammi-helmikuussa Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta kuitenkin nostettiin yhteensä noin 400 mrd. ruplaa alijäämän rahoittamiseksi. Helmikuun lopussa rahastossa oli likvidejä varoja noin 4000 mrd. ruplan arvosta.

Avainkorkoa lasketaan vähitellen

Venäjän keskuspankki laski avainkorkoaan markkinaodotusten mukaisesti jälleen 0,5 prosenttiyksiköllä viimeisimmässä 20.3. pidetyssä korkokokouksessaan. Avainkorko on nyt 15 %. Keskuspankki on laskenut avainkorkoa vähitellen viime kesästä lähtien inflaation ja talouskasvun hidastuessa.   

Keskuspankki totesi inflaation kiihtyneen alkuvuonna, mutta näki kiihtymisen johtuneen pääosin väliaikaisista tekijöistä, etenkin vuoden alussa toteutetusta arvonlisäveron korotuksesta. Tammi-helmikuussa kuluttajahintojen kausitasoitettu vuositasolle korotettu nousu oli keskuspankin mukaan noin 10 %, mutta inflaatio on hidastunut viime viikkoina. Vuotta aiempaan verrattuna kuluttajahinnat nousivat 6 % helmikuussa. 

Pääjohtaja Nabiullina totesi, että Lähi-idän konfliktista aiheutuu epävarmuutta Venäjän talous- ja hintakehitykseen, mutta vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida tarkemmin. Seuraavassa huhtikuun kokouksessa arvioidaan jälleen koronlaskun tarkoituksenmukaisuutta, mutta korkojen laskun jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Inflaatioriskit ovat edelleen koholla mm. geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Nabiullina nosti esiin myös finanssipolitiikkaan liittyvät riskit. Jos finanssipolitiikkaa kevennetään, se voi vaatia keskuspankilta kireämpää rahapolitiikkaa.   

Öljyn hinnan nousu tukee taloutta ainakin väliaikaisesti

Venäjän alkuvuoden heikkoon taloustilanteeseen on kuitenkin tullut ainakin väliaikaista helpotusta, kun öljyn hinta maailmanmarkkinoilla on noussut rajusti viime viikkoina. Korkeampi öljyn hinta tyypillisesti kirittää Venäjän BKT:n kasvua sekä lisää vientituloja ja valtiontalouden tuloja. Öljyn ja kaasun osuus Venäjän tavaraviennistä oli viime vuonna edelleen yli puolet ja federaatiobudjetin tuloista lähes neljännes.   

Brent-öljyn tynnyrihinta on maaliskuussa ollut keskimäärin 96 dollaria. Bloombergin arvion mukaan venäläisen Urals-öljyn tynnyrihinta on viime viikkoina noussut myös selvästi 60 dollarin tuntumaan. Maailmanmarkkinahintojen nousun lisäksi Venäjän öljynvientiä ovat helpottaneet Yhdysvaltojen väliaikaiset höllennykset venäläiseen öljyyn kohdistuviin pakotteisiin.   Venäjän tämän vuoden budjettikehikko perustuu oletukselle, että venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta on 59 dollaria tynnyriltä. Tälläkin öljyn hinnalla konsolidoitu budjetti on selvästi alijäämäinen ja valtiontalouden menot eivät reaalisesti kasva.

Öljyn hinnannousun pidempiaikainen vaikutus Venäjän talouteen riippuu pitkälti siitä, kuinka kauan ja kuinka korkealla hinta pysyy. Venäjän talouskehitys on heikentynyt jyrkästi tänä vuonna, joten lyhytaikainen öljyn hintapiikki ei vielä riitä korjaamaan talouden kurssia. Myöskään valtiontalouden liikkumavara ei toistaiseksi ole merkittävästi kasvanut, vaikka suuremmat öljytulot tuovatkin hetkellistä helpotusta budjettimenojen rahoittamiseen.