Venäjän talous jäähtyi maaliskuussa, tuoreimmissa ennusteissa odotetaan 2–3 % BKT-kasvua tälle vuodelle

Maaliskuussa (kausitasoitettu) tuotanto kääntyi hienoiseen laskuun lähes kaikilla keskeisillä toimialoilla edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuositasolla tuotanto edelleen kasvoi useimmilla toimialoilla, mutta aiempaa hitaammin.

Etenkin viime aikoina vauhdikkaasti kasvaneen rakentamisen kasvu hiipui selvästi maaliskuussa. Kasvua oli enää 2 % vuotta aiemmasta, mikä oli hitainta yli kahteen vuoteen. Kaivannaistuotanto pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vähittäiskauppa kasvoi vuositasolla yhä vahvasti (11 %), mutta kasvu heijasti vielä osittain viime vuoden heikkoa vertailukohtaa.

Myös jalostusteollisuudessa tuotannon vuosikasvu hidastui maaliskuussa 6 prosenttiin. Jalostusteollisuus oli kuitenkin keskeisistä toimialoista ainoa, jossa tuotanto kasvoi myös kuukausitasolla (kausitasoitettuna). Jalostusteollisuuden kasvua ovat edelleen vetäneet etenkin sotaan liittyvät teollisuudenalat. Niiden tuotannossa on nähty alkuvuonna jälleen kasvupyrähdys viime vuoden lopun hidastumisen jälkeen. Sotaan kytkeytyvien toimialojen roolia Venäjän viimeaikaisessa talouskehityksessä on tarkasteltu myös tuoreessa BOFIT blogissa.

Venäjän talousministeriö arvioi BKT:n vuosikasvun hidastuneen huomattavasti maaliskuussa helmikuun ripeämmän kasvun jälkeen. Helmikuussa kasvua tosin tuki myös karkausvuodesta aiheutunut ylimääräinen työpäivä. Sekä talousministeriö että keskuspankki ovat kuitenkin nostaneet tämän vuoden BKT-ennusteitaan, koska ne arvioivat alkuvuoden talouskehityksen olleen odotettua parempi. Talousministeriö ennustaa tämän vuoden BKT:n kasvuksi 2,8 % ja ensi vuodelle 2,3 %. Keskuspankin ennusteet ovat 2,5–3,5 % tälle ja 1–2 % ensi vuodelle. Tuoreimmista ulkomaisista ennusteista OECD arvioi toukokuun alussa Venäjän BKT:n kasvavan 2,6 % tänä vuonna ja 1 % ensi vuonna, kun taas Consensus Economicsin huhtikuun raportissa kasvuluvut ovat 2,3 % ja 1,4 %.    

Maaliskuussa tuotanto notkahti lähes kaikilla Venäjän keskeisillä toimialoilla

Lähteet: CEIC, Rosstat ja BOFIT.

Inflaatio jatkuu ripeänä

Hinnat ovat nousseet Venäjällä edelleen nopeasti viime kuukausina. Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 8 % vuotta aiemmasta ja keskuspankki arvioi vuosi-inflaation pysyneen yhtä nopeana myös huhtikuussa. Huhtikuun lopulla pidetyssä kokouksessaan keskuspankki piti ohjauskorkonsa yhä ennallaan 16 prosentissa, jossa se on ollut joulukuusta lähtien.

Venäjän keskuspankki ja talousministeriö ovat nostaneet myös tämän vuoden inflaatioennusteitaan. Keskuspankki odottaa inflaation hidastuvan vuoden lopussa 4,3–4,8 prosenttiin, mutta talousministeriö arvioi inflaation olevan vielä silloinkin 5,1 %. Consensus Economicsin huhtikuun raportissa tämän vuoden inflaatioennusteiden keskiarvo on 5,3 %.

Venäjän keskuspankki arvioi inflaatioriskien olevan edelleen koholla. Talouden ylikuumeneminen voi jatkua, jos tuottavuus ei pysy palkkojen nopean kasvun vauhdissa ja tarjontaa ei pystytä lisäämään työvoimapulan sekä pakotteiden aiheuttamien tuontivaikeuksien vuoksi. Myös finanssipolitiikka voi aiheuttaa merkittäviä inflaatioriskejä.

Keskuspankin uudessa ennusteessa myös ohjauskoron arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan pitempään kuin aiemmin odotettiin. Tämän vuoden keskimääräiseksi koroksi ennakoidaan 15–16 % ja ensi vuoden 10–12 %. Keskuspankki ei sulkenut pois myöskään uusia koronnostoja, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä todennäköisinä. Lisäksi keskuspankki ilmoitti uusista makrovakaustoimista, jotka otetaan käyttöön heinäkuun alussa. Niillä pyritään hillitsemään vakuudettomien kulutusluottojen nopeaan kasvuun liittyviä riskejä.

Vientitulot ovat pysyneet lähes ennallaan, tuonti edelleen supistunut

Venäjän keskuspankin alustavien maksutasetilastojen mukaan tavara- ja palveluviennin (kausitasoitettu) arvo pysyi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes samalla tasolla kuin viimeisen vuoden ajan. IEA:n arvion mukaan venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta oli noin 70 dollaria tynnyriltä tammi-maaliskuussa eli samalla tasolla kuin viime vuoden lopulla. Öljyjalosteiden viennin määrä supistui alkuvuonna, kun Venäjän jalostuskapasiteetti kärsi Ukrainan drooni-iskuista ja bensiinin vienti kiellettiin maaliskuun alussa. Jalosteiden viennin vähenemistä kuitenkin kompensoi raakaöljyn viennin lisääntyminen. Monien muiden Venäjän keskeisten vientitavaroiden hinnat ovat laskeneet ja eräiden tavaroiden vientiä (esim. jalokivet) ovat rajoittaneet länsimaiden asettamat uudet pakotteet. Venäjän vienti on suuntautunut entistä voimakkaammin Aasiaan. Venäjän tullin tilastojen mukaan Aasian osuus Venäjän tavaraviennissä oli tammi-helmikuussa jo 77 %.  

Tavara- ja palvelutuonnin arvo jatkoi tammi-maaliskuussa laskuaan. Tuonti kävi viime vuoden alussa lähes sotaa edeltävällä tasollaan, mutta kääntyi sitten laskuun. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa tuonnin arvo oli samalla tasolla kuin vuonna 2019 keskimäärin. Venäjän keskuspankin mukaan tuonnin supistumiseen ovat vaikuttaneet mm. ruplan heikkeneminen, varastojen täyttyminen sekä vaikeudet maksuliikenteessä. Lisäksi tuontia näyttää hillinneen länsimaiden asettamien vientirajoitusten valvonnan tehostaminen. Palvelutuonnin vähenemiseen on vaikuttanut etenkin ulkomaanmatkailun hiipuminen. Viime vuonna venäläisten turistimatkoista lähes puolet suuntautui Turkkiin. Venäjän keskuspankki arvioi ruplan heikkenemisen ja Turkin nopean inflaation vähentäneen Turkin-matkailun kysyntää. Tavaratuonnissa Aasian maiden osuus on jatkanut kasvuaan. Venäjän tullin tilastojen mukaan Aasian osuus Venäjän tavaratuonnissa oli tammi-helmikuussa 68 %.

Venäjän vaihtotase on pysynyt edelleen ylijäämäisenä. Tammi-maaliskuussa ylijäämää kertyi 22 mrd. dollaria. Ylijäämää on Venäjän keskuspankin mukaan tukenut tuonnin supistumisen lisäksi ulkomaille maksettujen osinkojen ja yksityishenkilöiden rahansiirtojen väheneminen. Myös rahoitustaseen puolella aiemmat kehityskulut jatkuivat tammi-maaliskuussa. Pääomaa virtasi edelleen nettomääräisesti ulos maasta. Ulkomaiset sijoittajat vetivät pääomiaan pois Venäjältä, mutta virta oli aiempaa maltillisempi, noin 4 mrd. dollaria. Sitä vastoin venäläisten saatavat ulkomailta kasvoivat ja niiden arvo oli 23 mrd. dollaria. Venäjän keskuspankin mukaan tämä selittyy osin vientisaatavien kasvulla, koska viiveet ulkomaisten ostajien vientimaksuissa ovat pidentyneet.     

Venäjän vaihtotase pysyi selvästi ylijäämäisenä tammi-maaliskuussa

Lähteet: CEIC, Venäjän keskuspankki, BOFIT.