BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/13
Venäjän tilastolaitos Rosstatin mukaan tammi-helmikuussa teollisuustuotanto supistui 2 % vuoden takaa. Kaivannaisteollisuuden tuotanto laski 3,1 % erityisesti hiilen (−2,3 %) ja maakaasun (−13,5 %) tuotannon supistuessa. Öljyn tuotanto väheni vain aavistuksen (−0,6 %). Jalostusteollisuudessakin tuotannon supistuminen jatkui, ja tuotannon määrä oli tammi-helmikuussa 1,7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden kehityksessä näkyy vahva eriytyminen. Ulkomaankaupasta riippuvaisilla aloilla tuotanto supistuu edelleen, mutta toisaalta hyökkäyssotaa palvelevat alat kasvavat vahvasti.
Vähittäiskaupan määrä supistui 7,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elintarvikkeiden kauppa supistui edelleen hieman, ja muiden kuin elintarvikkeiden kauppa oli tammi-helmikuussa 11,4 % vähäisempää kuin vuosi sitten. Vähittäiskaupan supistuminen johtuukin erityisesti kestokulutustavaroiden myynnin supistumisesta. Taustalla on osin tarjonnan supistuminen, kun pakotteet ja logistiikkaongelmat rajoittavat mm. monien kotitalouskoneiden maahantuontia.
Helmikuun lopussa 2022 aloitettu hyökkäyssota näkyi viime vuoden maaliskuussa kulutuspiikkinä, kun hintojen nousun pelossa monet pyrkivät aikaistamaan hankintojaan. Huhtikuussa vähittäiskaupassa koettiin noin 10 % romahdus, mutta sen jälkeen kehitys on tasaantunut. Siksi vuosimuutos tullee vielä maaliskuussa olemaan tammi-helmikuun kaltainen, mutta siitä eteenpäin vuosimuutosten ennakoidaan olevan melko pieniä.
Taloutta tukivat edelleen maataloustuotannon ja rakentamisen kasvu. Rakentamisen kasvu kiihtyi tammi-helmikuussa 11 prosenttiin, mutta asuinrakentaminen ei kasvanut lainkaan. Nopean kasvun taustalla lienee siis lähinnä julkista infrastruktuurirakentamista.
Tammi-helmikuussa federaatiobudjetin nimellistulot vähenivät lähes 30 % vuodentakaisesta, mutta menot kasvoivat noin 50 %. Menojen huomattava kasvu liittyy osin julkisten hankintojen muutokseen. Tänä vuonna hankintojen arvosta jopa 90 % maksetaan ennakkoon, millä pyrittäneen vauhdittamaan etenkin puolustusteollisuuden tuotantoa. Tammi-helmikuussa 2023 nimellismenot valtion hankintoihin olivat noin 3,5 kertaa suuremmat kuin edellisvuonna. Federaatiobudjetin alijäämä syveni jyrkästi ja oli helmikuussa 12 viimeisen kuukauden ajalta lähes 4 % bruttokansantuotteesta. Konsolidoidun budjetin eli federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen menojen kasvu jatkui viime vuonna ripeänä, ja menot olivat viimeisellä neljänneksellä lähes 20 % vuodentakaista korkeammalla. Vuonna 2022 konsolidoidun budjetin alijäämä oli 1,4 % BKT:stä ja federaatiobudjetin alijäämä 2,3 % BKT:stä.
Työttömyysaste hyvin matalalla
Sodan ja liikekannallepanon seurauksena työvoimapulasta on tulossa ongelma, mikä heijastuu myös palkkakehitykseen. Työttömyysaste laski helmikuussa 3,5 prosenttiin, eli historiallisen matalalle tasolle. Monilla Keski-Venäjän teollistuneilla alueilla sekä esimerkiksi Moskovassa ja Pietarissa työttömyysaste on alle 3 %. Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta, mutta työttömyysaste oli yli 10 % enää vain Pohjois-Kaukasuksen tasavalloissa. Taantumasta huolimatta nimellispalkkojen kasvu on jatkunut ripeänä, ja inflaation hidastuessa reaalipalkkojenkin odotetaan kääntyvän kasvuun tänä vuonna. Tammikuussa nimellispalkkojen vuosinousu oli 12,4 %, ja keskimääräinen reaalipalkka 0,6 % edellisvuoden tasoa korkeammalla. Keskipalkkojen nousu oli ripeintä valtionhallinnossa sekä teollisuuden kasvualoilla, kuten eräillä metallinjalostuksen ja koneenrakennuksen sektoreilla.
Alhaisen työttömyyden taustalla on työikäisen väestön supistuminen. Erityisen nopeasti on viime vuosikymmenen supistunut 20‒40-vuotiaiden venäläisten ikäluokka. Työvoiman määrään vaikuttaa myös muuttoliike. Venäjän työmarkkinoille on viime vuosikymmeninä saapunut tasaisena virtana uusia työntekijöitä erityisesti Keski-Aasiasta ja Kaukasuksen alueelta. Nämä maahanmuuttajat työllistyvät usein rakennuksille tai matalapalkkaisille palvelualoille. Viime vuonna IVY-maista (lähinnä Keski-Aasiasta) muutti Venäjälle 650 000 henkeä ja näihin maihin palasi 584 000 henkilöä. Nettomaahanmuutto jäi siis noin 51 000 henkilöön eli selvästi pienemmäksi kuin koronavuonna 2020. Maastamuuton kasvuun viime vuonna vaikutti Venäjän talouden taantuma, sodan tuoma epävarmuus, pelko joutumisesta rintamalle sekä kohdemaiden paljon Venäjää parempi taloustilanne.
Maahanmuuttotilastot kuvaavat muuttoliikettä vain osittain, sillä erityisesti maasta pois muuttavat Venäjän kansalaiset eivät aina virallisesti ilmoita muutostaan. Arviot viime vuonna maasta pysyvästi tai väliaikaisesti lähteneistä venäläisistä vaihtelevat 500 000 ja 800 000 välillä. Suosituimmat muuttokohteet olivat Kazakstan, Armenia, Turkki ja Georgia. Myös arviot Venäjälle paenneista tai pakkosiirretyistä Ukrainan kansalaisista vaihtelevat suuresti. YK:n tilaston mukaan hyökkäyssodan alun jälkeen Venäjälle on siirtynyt 2,9 miljoonaa ukrainalaista, mutta heistä valtaosa lienee jatkanut matkaansa kolmansiin maihin.
Nettomaahanmuutto IVY-maista Venäjälle jäi viime vuonna hyvin pieneksi
Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.
Työpaikkoja syntyy ja katoaa eri toimialoilla jatkuvasti hieman eri tahtiin, mutta sotavuoden seuraukset näkyvät myös toimialoittaisessa työllisyydessä. Heinä-joulukuussa 2022 työllisten määrä supistui etenkin kaupan ja logistiikan aloilla. Sen sijaan julkishallinnossa (ml. maanpuolustus) työvoiman määrä kasvoi yli 300 000 työllisellä. Muutoksista huolimatta kauppa, teollisuus ja logistiikka ovat yhä suurimmat työllistäjät. Nämä kolme toimialaa työllistivät vuoden 2022 lopussa yhteensä noin 31 miljoonaa henkeä eli noin 40 % työllisistä.
Työllisten määrän muutos toimialoittain heinä-joulukuussa 2022 (tuhatta henkilöä)
Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.
Työllisten määrä kausitasoitettu TramoSeats-menetelmällä.