Kasvun hidastuminen herättää huolia Venäjällä

Rosstat vahvisti ennakkoarvionsa, että Venäjän BKT kasvoi tammi-maaliskuussa 1,4 % vuotta aiemmasta. Tuotannon kasvu on hidastunut huomattavasti. Edelliseen neljännekseen verrattuna (kausitasoitettu) BKT supistui 0,6 %. BKT kääntyi nyt neljännesvuositasolla laskuun ensimmäistä kertaa sitten kevään 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. BKT:n vuosikasvua pitivät yllä edelleen sotaan kytkeytyvät jalostusteollisuuden toimialat ja palvelut. Sitä vastoin mm. kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui tammi-maaliskuussa selvästi ja myös tukku- ja vähittäiskaupan myynnin määrä väheni hieman.      

Samankaltainen kehitys näyttää jatkuneen myös viime kuukausina. BKT:n kehitystä ennakoiva viiden päätoimialan tuotantoa kuvaava indikaattori kasvoi tammi-toukokuussa 1,4 % vuotta aiemmasta. Kaivannaistuotanto supistui jälleen toukokuussa vuotta aiempaan verrattuna, kun taas jalostusteollisuuden tuotanto pysyi yhä kasvussa. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi toukokuussa maltillisesti aiempien kuukausien tapaan, mutta rakentaminen hyytyi samalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Kuluttajahinnat nousivat toukokuussa edelleen 10 % vuotta aiemmasta.   

Venäjän BKT-ennusteita on yleisesti laskettu viime kuukausina talouden epätasapainojen kärjistymisen ja öljyn hinnan laskun vuoksi. Maailmanpankin kesäkuussa julkaistussa ennusteessa BKT:n kasvuksi odotetaan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,2 %. Consensus Economicsin kesäkuun katsauksessa tälle vuodelle ennakoidaan 1,4 %:n ja ensi vuodelle 1,3 %:n BKT-kasvua.

Venäjän BKT:n kasvu on hiipunut alkuvuonna, mutta sotaan kytkeytyvillä toimialoilla tuotanto on yhä lisääntynyt

Huom. Sotaan kytkeytyvien toimialojen kehitys on arvio, joka kattaa kolme tiiviimmin sotateollisuuteen liittyvää jalostusteollisuuden toimialaa sekä maanpuolustukseen liittyvät palvelut. 

Lähteet: Rosstat, BOFIT.

Venäjän valtiontalouden alijäämä paisuu

Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-toukokuussa 3 % vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot supistuivat 14 % matalamman öljyn hinnan vetämänä. Muut tulot kasvoivat 12 %. Toukokuussa kokonaistulot kuitenkin supistuivat, kun öljytulot putosivat rajusti ja muiden tulojen kasvu hiipui.  

Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-toukokuussa 20 % vuotta aiemmasta. Toukokuussa menojen kasvu kiihtyi jälleen maltillisempien kuukausien jälkeen ja menoja lisättiin jopa kolmanneksella vuotta aiempaan verrattuna. Menojen nopean kasvun seurauksena federaatiobudjetin alijäämä paisui tammi-toukokuussa 3 400 mrd. ruplaan (1,5 % BKT:stä).   

Presidentti Putin hyväksyi kesäkuun lopulla korjatun budjettikehikon tälle vuodelle. Uudessa budjetissa tulot ovat aiemmin odotettua pienemmät noin 1 800 mrd. ruplan verran, koska öljytuloja on korjattu alaspäin. Öljyn hintaoletusta laskettiin 70 dollarista tynnyriltä 56 dollariin tynnyriltä. Lisäksi ruplan kurssin ennakoidaan nyt olevan vahvempi (94,3 ruplaa dollarilta aiemman 96,5 ruplan sijasta), mikä vähentää ruplissa laskettuja öljytuloja. Menoja lisättiin 800 miljoonalla ruplalla odotettua pienemmistä tuloista huolimatta. Siten tälle vuodelle kaavailtu federaatiobudjetin alijäämä on nyt huomattavasti aiemmin odotettua suurempi, noin 3 800 mrd. ruplaa (1,7 % BKT:stä).     

Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidit (eli nopeasti käyttöön otettavat) varat ovat huvenneet huomattavasti. Toukokuun lopussa rahaston likvidien varojen arvo oli enää noin 2 800 mrd. ruplaa eli vähemmän kuin tälle vuodelle suunniteltu alijäämä. Venäjä pystynee kuitenkin rahoittamaan alijäämän edelleen ilman suurempia ongelmia lisäämällä valtion velkaa. Tarvittaessa lisätuloja voidaan hankkia myös veronkorotuksilla.  

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on supistunut tänä vuonna

Venäjän keskuspankin ennakkotietojen mukaan Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo supistui tammi-huhtikuussa 4 % vuotta aiemmasta. Vientiä painoi etenkin öljyn hinnan lasku. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan venäläisen raakaöljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-huhtikuussa 61 dollaria tynnyriltä eli 10 dollaria pienempi kuin vuotta aiemmin. Myös monien muiden raaka-aineiden viennin arvo supistui.

Tavara- ja palvelutuonnin arvo kasvoi tammi-huhtikuussa 2 % vuotta aiemmasta. Tavaratuonti pysyi edellisvuoden tasolla, mutta palvelutuonti lisääntyi 6 %. Suurimmista tuoteryhmistä elintarvikkeiden ja kemiallisten tuotteiden tuonti kasvoi, kun taas koneiden, laitteiden ja kulkuvälineiden tuonti supistui hieman. Rosstatin mukaan venäläisten turistimatkat lisääntyivät alkuvuonna 5 % vuotta aiemmasta. Suosituimmat matkakohteet olivat Yhdistyneet Arabiemiraatit, Turkki ja Thaimaa. Nopeinta kasvua nähtiin matkailussa Vietnamiin, jonne tehtiin yli kaksinkertainen määrä turistimatkoja vuotta aiempaan verrattuna. Matkailu Turkkiin sitä vastoin vähentyi.     

Venäjän vaihtotase on pysynyt edelleen ylijäämäisenä, mutta ylijäämä on kutistunut tänä vuonna. Tammi-huhtikuussa ylijäämää kertyi 22 mrd. dollaria, kun vuotta aiemmin ylijäämä oli 31 mrd. dollaria.

Venäjän tavaraviennin arvo on supistunut tänä vuonna, tavaratuonnin arvo on pysynyt ennallaan

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Pietarin talousfoorumissa keskusteltiin Venäjän taloustilanteesta  

Pietarin vuotuisessa talousfoorumissa väiteltiin siitä, onko Venäjän talous hidastumassa hallitusti vai vajoamassa taantumaan. Keskustelu noudatti perinteisiä jakolinjoja: talousministeriö ja yritykset penäsivät matalampia korkoja ja valtion tukea talouden elvyttämiseksi, kun taas finanssiministeriö ja keskuspankki olivat tiukemman talouskurin ja korkopolitiikan kannalla. Talousministeri Reshetnikov nurisi korkean ohjauskoron ajavan maan talouden taantumaan. Myös monet suurten pankkien ja yritysten johtajat valittivat, että korkea korkotaso estää investointeja ja lisää maksuvaikeuksia. Finanssiministeri Siluanov ja keskuspankin pääjohtaja Nabiullina taas totesivat tuotannon kasvun hidastumisen olevan välttämätöntä, koska aiempi nopea kasvu oli kestämättömällä pohjalla.

Presidentti Putin linjasi omassa puheessaan Venäjän talouden tarvitsemia muutoksia. Putinin mukaan talouteen on luotava korkeapalkkaisia työpaikkoja, investointi-ilmapiiriä on kohennettava ja talouden teknologisoitumista on lisättävä. Viennin painopistettä pitää siirtää raaka-aineista korkeaan teknologiaan ja tuonnin painopistettä korkeasta teknologiasta työvoimaintensiivisiin tavaroihin. Nämä tavoitteet ovat olleet jo vuosia esillä Venäjän erilaisissa kehitysstrategioissa, mutta niissä ei juuri ole edistytty. Nyt Putin nosti esiin myös puolustusteollisuuden kehittämisen osana talouden uudistuksia. Puolustusteollisuus ja siviiliteollisuus on integroitava tiiviimmin yhteen ja yrityksiä ei ylipäänsä pidä enää jatkossa erotella puolustus- ja siviilialoille.