BOFIT Viikkokatsaus 15/2026

Venäjän talouskasvu säilyy tänä vuonna viime vuoden tasolla, mutta hidastuu tulevina vuosina



Venäjän talouden näkymistä, sodan taloudellisista kustannuksista Venäjän talouteen ja siitä, mitä sodan loppuminen tarkoittaisi Venäjän taloudelle keskusteltiin 30.3. BOFITin vuosittain järjestämässä Venäjä-tietoiskussa.  

BOFIT ennustaa Venäjän talouskasvun saavan väliaikaisen piristyksen korkeista raaka-aineiden hinnoista tänä vuonna

BOFITin tuoreessa ennusteessa Venäjän BKT:n kasvun odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla 1 prosentissa ja hidastuvan puolen prosentin tuntumaan vuosina 2027–28. Aikaisempina vuosina valtion menolisäyksillä kiihdytetty kasvu ei enää toimi, koska työvoima on yhä lähes täysimääräisesti käytössä. Ennusteessa oletetaan pakotepaineen säilyvän ennallaan ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen seuraavan keskimäärin maaliskuun puolivälin markkinafutuurien kehitystä vuosina 2026–28.  

Kasvun vaimenemista selittävät erityisesti yksityisen kysynnän heikko kehitys ja kiinteiden investointien kasvun tyrehtyminen. Reaalipalkkojen nousu hidastuu, ja kotitalouksien ostovoimaa kuristavat palkkakehityksen heikentymisen ohella verojen ja julkisten maksujen korotukset. Yritykset joutuvat kuitenkin antamaan inflaatiota ylittäviä palkankorotuksia houkutellakseen hupenevaa työvoimaa töihin.

Ennustejaksolla Venäjän talous jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyvään tuotantoon ja näivettyvään siviilitalouteen. Yritysten investointikykyä rajoittavat puolestaan heikentynyt kannattavuus ja kireänä säilyvä rahapolitiikka. Sotateollisuudelle keskeisiä investointeja ylläpidetään, mutta muut investoinnit supistuvat, eikä yksityinen yritystoiminta sotateollisuuden ulkopuolella juuri laajene. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa julkisia menoja joudutaan priorisoimaan yhä tarkemmin, vaikka Iranin sodan aiheuttama raaka-ainehintojen nousu tuo hieman liikkumavaraa julkiselle taloudelle. Venäjän koko julkinen talous tulee silti säilymään alijäämäisenä. Korkeampien öljynhintojen vaikutuksesta Venäjän BKT:n ja julkisen talouteen voi lukea lisää BOFITin tuoreesta blogista.

Ennusteeseen liittyvä epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, ja riskit Venäjän talouskehitykselle ovat sekä ala- että yläsuuntaisia. Erityisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehitys voi vaikuttaa talouteen merkittävästi kumpaankin suuntaan: öljyn hinnan pysyminen korkealla tukisi julkista taloutta ja vientituloja, kun taas hintojen lasku heikentäisi tilannetta. Samalla yksityisen kysynnän heikentyminen, julkisen talouden kasvavat rahoitushaasteet ja pakotepaineen jatkuminen ovat merkittäviä negatiivisia riskejä ennusteessa.

Ennakkotietojen mukaan Venäjän talous supistui alkuvuodesta

Venäjän talouskehitysminiteriön BKT:n ennakkoarvion mukaan Venäjän talouden vuosimuutos oli helmikuussa 2026 negatiivinen jo toista kuukautta peräkkäin. Viimeksi näin heikkoja kasvulukuja oli vuoden 2023 alussa. Erityisesti teollisuuden tuotanto heikkeni helmikuussa, kun jalostusteollisuus supistui lähes 3 % vuoden takaisesta.  Kasvua oli vielä sotateollisuuteen liitetyillä aloilla ja lääketeollisuudessa, kun muilla aloilla tuotanto supistui. Kaivannaisalan tuotanto taas kasvoi hieman alle prosentin.

Reaalipalkkojen vuosikasvu kiihtyi tammikuussa 8,6 %:iin, mutta kuluttajien varovaisuus ja arvonlisäveron nosto heikensi vähittäiskaupan ja kuluttajapalveluiden kasvua vuoden alussa. Reaalipalkkojen reipas kasvu kertoo erityisesti kireistä työmarkkinoista ja työttömyysaste on yhä ennätysalhaisella tasolla 2 %:ssa.

Yhdysvaltojen ja Iranin sopima tulitauko tuo ainakin hetkellisen hengähdystauon energiamarkkinoille

Hormuzinsalmen sulku on nostanut raakaöljyn, maakaasun, monien öljytuotteiden sekä esimerkiksi lannoitteiden hintaa voimakkaasti maaliskuussa. Keskiviikkona 8.3. ilmoitettu Iranin ja Yhdysvaltojen välinen tulitauko tuo toivoa Hormuzin salmen tilanteen normalisoitumisesta, mutta tulitauon pitävyydestä ja sotatoimien pidemmän aikavälin vaikutuksista ei vielä tiedetä. Sotilaalliset iskut alueen öljyn- ja kaasuntuotantolaitoksiin sekä Persianlahden satamiin voivat rajoittaa energiatuotteiden ja lannoitteiden vientiä pitkäänkin.

Myös arviot Suomenlahden öljysatamien tuhojen laajuudesta ovat yhä hyvin epävarmoja. Maaliskuun lopulla Ukraina iski useasti Venäjän vientisatamiin Suomenlahdella aiheuttaen vähintään tilapäisen pudotuksen Venäjän öljynvientiin. Tavallisesti Koiviston ja Laukaansuun satamien kautta kulkee noin puolet Venäjän meriteitse kuljetetusta öljystä eli yli 2,6 milj. tynnyriä raakaöljyä ja öljytuotteita päivässä. Lehtitietojen mukaan raakaöljyn vienti Koiviston ja Laukaansuun satamista supistui maaliskuun viimeisellä viikolla kolmasosaan tavanomaisesta. Ukraina on jatkanut iskujaan myös Mustanmeren öljysatamiin.

Globaali öljyntuotanto on noin 100 milj. barrelia päivässä, mistä Lähi-idän tuottajien (Saudi-Arabia, Irak, Qatar, Kuwait, UEA, Bahrain ja Iran) osuus on noin 30 %. Monet suuret OPEC:n ulkopuoliset tuottajamaat kuten USA ja Venäjä kuluttavat ja jalostavat itse valtaosan tuotannostaan. Globaalisti raakaöljyn vienti on yli 40 milj. tynnyriä ja öljyjalosteiden noin 20 milj. tynnyriä päivässä, Persianlahden maiden osuus raakaöljyn viennistä on noin 35 % ja öljytuotteiden viennistä noin 25 %. Venäjän osuus molemmissa on noin 10 %.

Ennen sotaa Hormuzin salmen kautta kulki päivittäin noin 20 milj. barrelia raakaöljyä ja öljytuotteita. Salmen kautta kulkee myös ainoa kauppaväylä alueen LNG:n (nesteytetty maakaasu) viennille. Qatarin osuus globaalista LNG:n tuotannosta on noin viidennes. Sotatoimien seurauksena liikenne on ollut liki kokonaan pysähdyksissä ja tuotanto supistunut, mikä johti öljyn ja maakaasun hintojen nopeaan nousuun maaliskuussa.

Hintojen nousu on ollut hyvä uutinen osalle tuottajamaista. Erityisesti Venäjä on hyötynyt sekä markkinahintojen noususta että Yhdysvaltojen asettamien öljypakotteiden tilapäisestä keventämisestä. Venäjän öljyverotuksessa käytettävä raakaöljyn keskimääräinen vientihinta laski joulu-helmikuussa jo alle 45 dollarin tynnyriltä, mutta maaliskuussa hinta nousi 77 dollariin tynnyriltä. Ero Brent-viitelaatuun on kaikesta huolimatta säilynyt noin 30 dollarissa.