Kiinan budjetti ei lupaa muutoksia viime vuoteen verrattuna, todellinen julkisen talouden alijäämä pysyy suurena

Finanssiministeriö julkaisi maaliskuun kansankongressin yhteydessä viime vuoden budjettikertomuksen ja budjettiluonnoksen kuluvalle vuodelle. Viime vuonna budjettitulot laskivat 2 % vuotta aiemmasta 21 600 mrd. juaniin (15,4 % BKT:stä) ja ­‑menot kasvoivat yhden prosentin 28 700 mrd. juaniin (20,5 % BKT:stä). Erotusta paikattiin siirroilla valtion rahastoista ja budjettivajeeksi muodostui 5 600 mrd. juania (4,0 % BKT:stä). Finanssiministeriö arvioi tulojen ja menojen pitämisen tasapainossa olevan tänä vuonna viime vuotta haastavampaa. Budjettimenojen arvioidaan nousevan 4,4 % ja ‑tulojen 2,2 % viime vuodesta, eli selvästi odotettua nimellistä talouskasvua hitaammin. Vajeen odotetaan pysyvän 4 prosentissa BKT:stä.

Finanssiministeriö on huolissaan budjettitulojen vähentymisestä sekä alueiden kasvavista rahoitusvaikeuksista mm. maankäyttöoikeuksista saatujen tulojen laskiessa. Jotkut alueet myöntävät yhä luvattomia vero- tai muita tukia investointeihin, mitkä estävät yhtenäisen kansallisen markkinan luomista ja joihin aiotaan kuluvana vuonna puuttua. Valtion varoja tullaan käyttämään teknologisiin innovaatioihin ja teollisuuden modernisointiin myös nyt alkaneella viisivuotiskaudella. Tieteen ja teknologian tukemiseen käytettäviä varoja kasvatetaan tänä vuonna 10 %. Puolustusmenojen odotetaan aiempien vuosien tapaan nousevan 7 prosenttia edellisvuodesta.

Budjetti ei anna kattavaa kuvaa finanssipolitiikan virityksestä, sillä iso osa toiminnasta on budjetin ulkopuolella. Keskeisin finanssiministeriön hallinnoima budjetin ulkopuolinen erä on valtion rahastot, josta rahoitetaan mm. suurin osa investointiprojekteista ja rahoitussektorin tukitoimista ns. erikoisvelkakirjojen avulla. Paikallishallinnot saavat viime vuoden tapaan laskea liikkeeseen uutta budjetin ulkopuolista erikoisvelkaa tänä vuonna 4 400 mrd. juania, josta osa käytetään olemassa olevien piilovelkojen ja maksurästien poismaksuun. Keskushallinto laskee niin ikään viime vuoden tapaan 1 300 mrd. juania erityispitkää erikoisvelkaa. Tästä 250 mrd. juania käytetään kestokulutustavaroiden vaihto-ohjelmaan ja 200 mrd. juania tukiin yrityksille kone- ja laitepäivityksiin, mikä on hieman viime vuoden yhteenlaskettua 500 mrd. juania vähemmän. Isoja valtio-omisteisia pankkeja pääomitetaan laskemalla liikkeeseen 300 mrd. juania keskushallinnon erikoisvelkaa (500 mrd. juania v. 2025). Ottamalla huomioon valtion rahastojen, sosiaaliturvarahastojen ja valtion yritysten hallinnan (state capital budget) tulot ja menot, alijäämän odotetaan supistuvan hieman viime vuodelle budjetoidusta reiluun 8 prosenttiin BKT:stä. Julkisen sektorin toimintaa on myös näiden rahastojen ulkopuolella. IMF laskee Kiinan julkiseen sektoriin mukaan lisäksi paikallishallintojen rahoitusyhtiöt (LGFV) ja valtion erityisrahastot, jotka eivät sisälly finanssiministeriön määritelmiin. Huomioimalla näiden toiminnan IMF arvioi helmikuussa julkaistussa Artikla IV-raportissaan todellisen julkisen talouden alijäämän olleen viime vuonna 14,3 % BKT:stä ja odottaa sen pysyvän tänä vuonna käytännössä yhtä suurena (14,2 %). 

Viime vuoden lopussa keskushallinnon velka oli 41 200 mrd. juania ja aluehallintojen virallinen velka oli 54 800 mrd. juania. Yhteenlaskettuna virallinen julkinen velka oli vuoden lopussa 69 % BKT:stä. IMF:n arvioi Kiinan todellisen julkisen velan olevan kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä se sisältää myös alueiden rahoitusyhtiöidensä (LGVF) kautta ottaman piilovelan (51 % BKT:stä viime vuonna) ja valtion rahastojen velan (7 % BKT:stä). IMF arvioi julkisen talouden todellisten velkavastuiden olevan 127 % BKT:stä.

IMF:n arvio alueiden LGFV-velasta on moninkertaisesti finanssiministeriön virallista arviota suurempi. Kansankongressin yhteydessä esiteltiin alueiden rahoitusyhtiöiden velkojen poismaksun edistymistä. Sen mukaan 74 % velasta olisi saatu jo maksettua pois viimeisen kahden vuoden aikana ja rahoitusyhtiöistä yli 80 % ei enää määritelmän mukaan luokitella LGFV-yhtiöksi. Alueiden piilovelkojen poismaksuun on vuodesta 2024 lähtien allokoitu vuosittain 2 000 mrd. juania, ja tämän lisäksi 800 mrd. juania alueiden erikoisvelkaa käytetiin tähän tarkoitukseen viime vuonna. Samaa suunnitellaan tälle vuodelle. Finanssiministeriö arvioi LGFV-velkojen olleen vuoden 2023 lopussa 14 300 mrd. juania (11 % BKT:stä). IMF käyttää finanssiministeriötä huomattavasti laajempaa määritelmää LGFV-rahoitusyhtiöistä. Vuoden 2023 lopussa IMF:n määritelmän muukaan niiden velka oli 64 400 mrd. juania ja velan määrä on vain kasvanut viime vuosina (71 400 mrd. juania v. 2025 lopussa). Huolena on, että rahoitusyhtiöiden poistaminen viralliselta LGFV-listalta johtaa niiden heikompaan valvontaan ja niiden avulla alueet voivat mahdollisesti jatkaa velkaantumistaan budjetin ulkopuolella.