Kiinassa viralliset kasvuluvut riittävät BKT-tavoitteeseen, kasvun arviointi kuitenkin haastavaa

Kiinan talous kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä virallisten tilastojen mukaan 4,8 % vuodentakaisesta. Kasvun hidastuminen edellisen neljänneksen lukemasta (5,2 %) johtui pitkälti pohjavaikutuksesta. Tilastoviraston mukaan kasvusta 2,7 prosenttiyksikköä tuli kulutuksen kasvusta, 0,9 investoinneista ja 1,2 nettoviennistä. Koska nimellinen BKT kasvoi vuodentakaisesta 3,7 %, laskennallinen BKT-deflaattori oli edelleen selvästi negatiivinen, tosin hieman vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Kasvuvauhti riittää edelleen kuluvan vuoden noin 5 prosentin BKT-tavoitteen saavuttamiseen.

BOFITin vaihtoehtoinen BKT-kasvu (joka on keskiarvo useasta eri arviosta) jäi kolmannella neljänneksellä vain kymmenyksen virallisesta kasvuluvusta. Eri menetelmillä tehtyjen arvioiden välinen hajonta oli kuitenkin suurta. Kuluvan vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta vaihtoehtoinen BKT-kasvu oli yhä noin prosenttiyksikön virallista kasvuvauhtia hitaampaa.

Vaihtoehtoinen BKT-kasvu perustuu vaihtoehtoisiin deflaattoreihin, joilla virallinen nimelliskasvu muunnetaan reaaliseksi kasvuksi. Vaihtoehtoisten deflaattoreiden rakentamiseksi käytetään kahta menetelmää, joissa molemmissa oletetaan, että sekä nimellinen BKT että julkisesti saatavilla olevat hintaindeksit ovat luotettavia. Ensimmäisessä menetelmässä käytetään hintaindeksejä, joilla Kiinan viranomaiset ilmoittavat muuntavansa palvelusektorin, teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden nimelliset arvonlisäykset reaalisiksi. Näistä muodostetaan ensimmäiset vaihtoehtoiset deflaattorit.

Toinen menetelmä hyödyntää tilastollista menetelmää nimeltä pääkomponenttianalyysi, jossa suuri määrä hintaindeksejä talouden eri sektoreilta yhdistetään muutamaan keskeiseen komponenttiin. Näistä komponenteista muodostetaan toinen joukko vaihtoehtoisia deflaattoreita. Yhteensä näistä kahdesta menetelmästä saadaan seitsemän vaihtoehtoista deflaattoria, joiden avulla nimellisestä BKT-kasvusta voidaan laskea seitsemän erilaista reaalikasvuarviota. BOFITin verkkosivuilla julkaistaan näiden arvioiden keskiarvo ja vaihteluväli.

Kahden eri menetelmän tuottaman BKT:n reaalikasvuarvioiden välinen ero oli vuoden kolmannella neljänneksellä selvästi aiempaa suurempi. Ensimmäisen menetelmän keskiarvo oli 3,5 %, kun toisen menetelmän keskiarvo nousi 5,7 prosenttiin. Toisen menetelmän virallista kasvulukua korkeampi lukema johtuu siitä, sen tuottamat deflaattorit olivat poikkeuksellisen negatiivisia. Talouden jo pidempään jatkunut deflatorinen kehitys, jota ylläpitää heikko kotimainen kulutuskysyntä ja teollisuuden osittain epäterve hintakilpailu, vaikeuttaa reaalikasvun arviointia ja lisää epävarmuutta talouskuvan tulkinnassa.

Hajonta eri menetelmillä tuotettujen vaihtoehtoisten BKT-kasvulukujen välillä kasvoi aiempaa suuremmaksi

Lähteet: Kiinan tilastovirasto ja BOFIT.